Mainos

Niinistön suuri haaste: EU:n veropaketti pahasti levällään

Valtiovarainministeri Sauli Niinistöllä voi olla toivoton tehtävä luotsata EU-maiden rahaministerit ns. veropaketin taakse vuoden loppuun mennessä. Turun kokouksessa myös Luxemburg korotti panoksiaan ja vaati erityiskohtelua sijoitusrahastoille. Poikkeus halutaan direktiiviin, jossa korkotuloille kaavaillaan vähimmäisveroa. Jo aiemmin Britannia on vaatinut, että eurobondit eli yritysten tai valtioiden joukkovelkakirjat jätetään ulos. Paketissa yritetään tukkia myös yritysverotuksen porsaanreikiä. Tämäkin työ on pahasti levällään. Pessimistisimmät pelkäävät, että Luxemburgin ja Britannian erityistoiveet vesittävät koko paketin. Niinistön sanoin monien pelkona on, että "juustoon tulee liian monta reikää".

Niinistön tehtävää ei helpota myöskään se, että vasta nyt ryhdytään selvittämään, miten eräiden EU-maiden veroparatiisisaaret saadaan samaan ruotuun. Se on välttämätöntä, jotta EU voi neuvotella uskottavasti vastaavista säännöistä ulkopuolisten maiden kanssa. Euroopassa näistä tärkein on pankkisalaisuudesta tiukasti kiinni pitävä Sveitsi. Luxemburgin talousministeri Luc Frieden lupasi maansa laativan esityksen sijoitusrahastojen kohtelusta nopeasti. Britannian kompromissin puutteena hän piti sitä, että se kohtelee suuria ja pieniä sijoittajia epätasa-arvoisesti. Vero perittäisiin vain alle 40 000 euron eli noin 240 000 markan sijoituksista. Kokouslähteiden mukaan Britannian ehdotus nostikin kysymyksen oikeudenmukaisuudesta vahvasti esiin.

Kenelle verot lopulta kuuluvat?

Säästöjä koskevalla verodirektiivillä korkotulot halutaan pistää verolle siitä riippumatta, mihin sijoitus tehdään. Erityisesti Luxemburg on houkutellut sijoituksia muista EU-maista. Maassa on tiukka pankkisalaisuus eikä koroista tarvitse maksaa tällä hetkellä veroja. Komission ehdotuksessa jäsenmaiden valittavana on kaksi mallia. Koroista peritään joko vähintään 20 prosentin lähdevero tai korkotulot ilmoitetaan sijoittajan kotimaan verottajalle. Ainakin Luxemburgin ministerille 20 prosenttia on liikaa. Suomella ei ole vielä kantaa vaihtoehtoon, mutta perinteisesti se on kannattanut tiedonvaihtoa. Ratkaisematta on vielä myös kysymys, kenelle kerätyt verotulot kuuluisivat. Ruotsi, Hollanti ja Tanska vaativat osuutta kansalaisiltaan kerätyistä lähdeveroista.

Tulevaisuudessa paineita veron laskuun Suomessa

Ylijohtaja Lasse Arvelan mukaan lyhyellä aikavälillä Suomi hyötyisi yhteisestä vähimmäisverosta, mutta pidemmällä aikavälillä voisi syntyä paineita laskea veroa, kun ihmiset tulevat tietoisiksi muiden maiden tarjonnasta. Nyt Suomi perii kotimaassa maksetuista korkotuloista 28 prosentin pääomaveron. Paketin keskeneräisyydestä huolimatta Niinistö vakuutti ministereiden sitoutuneen sovittuun aikatauluun. Turun kokouksessa tarkoitus oli saada ydinongelmat pöytään. Niinistön mukaan nyt on yksilöity, mistä kenkä puristaa, eikä uusia ongelmia ilmennyt
(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.