Mainos

Pakkanen nosti sähkön hinnan huippulukemiin

Vuodenvaihteen paukkupakkaset ovat nostaneet pohjoismaisen pörssisähkön hinnan ja Suomen sähkön kulutuksen uusiin ennätyksiin. Joulun ja uudenvuoden kylmyys lisäsi sähkön käyttöä reippaasti kaikissa pohjoismaissa.

Tukkusähkön hinta sähköpörssissä nousi tänään keskimäärin 10,0 senttiin kilowattitunnilta eli korkeammaksi kun koskaan aiemmin. Kalleimmillaan pörssisähkö maksoi iltapäivän huippukulutustunnin aikana 10,6 senttiä kilowattitunnilta.

Hinta on edelleen nousussa, sillä huomenna huippukulutustunnin hinta kipuaa jo yli 10,8 senttiin ja keskihintakin 10,3 senttiin kilowattitunnilta. Seuraavan päivän hintataso määrittyy sähköpörssissä edellisen iltapäivän aikana.

Suomen sähkön kulutus nousi uudenvuoden aattona kello 16 ja 17 välillä 13 654 megawattiin eli kaikkien aikojen suurimmaksi. Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden yhteenlaskettu sähkön kulutus oli tuntia myöhemmin korkeimmillaan 61 745 megawattia.

Uusi kulutusennätys saavutettiin kuitenkin jo ttänään. Iltapäivän huippukulutuksen aikana kello 17 jälkeen Suomen sähkön kulutus liikkui enimmillään 13 950 megawatin vaiheilla, mutta 14 000 megawatin raja jäi vielä rikkomatta. Nordelin talvikaudeksi Suomelle ennustama enimmäiskulutus on 14 030 megawattia.

Tuontiteho Venäjältä kasvanut

Sähköä tuotiin illansuussa Venäjältä 1 465 megawatin teholla ja Ruotsista 103 megawatin teholla. Venäjän tuontiteho kasvoi vuoden vaihteessa käyttöön otetun uuden siirtoyhteyden johdosta.

Ennen puolta päivää tuonti Venäjältä oli 1 452 megawattia eli liki siirtoyhteyden enimmäiskapasiteetissa. Tuonti Ruotsista oli 225 megawattia.

Poikkeuksellisen kylmä syksy lisäsi energian käyttöä voimakkaasti. Samaan aikaan sähkön kulutus on kasvanut muutenkin.

Pörssisähkön hinnan voimakas nousu syksyllä ja talvella johtui veden vähyydestä, joka supisti käytettävissä olevaa sähkön tuotantokapasiteettia tuntuvasti. Vesivoima on merkittävin sähkön tuotantomuoto pohjoismaissa. Norja on kokonaan riippuvainen vesivoimasta. Ruotsin sähköstä yli puolet tuotetaan vesivoimalla.

Pohjoismaiden sähkön tuotantokapasiteettia ei pitkään aikaan ole lisätty, mikä osaltaan kiristää markkinoita. Kulutuksen kasvua on katettu tuonnilla.

Altaiden täyttöaste jo alle 50 prosenttia

Pohjoismaiden vesivoimaloiden altaiden vesimäärä oli viime vuoden lopussa laskenut kuivuuden vuoksi kolmanneksen edellisvuotista pienemmäksi. Joulunalusviikolla vesivoimaloiden altaiden täyttöaste oli enää 49,8 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 73,5 prosenttia.

Vesivoiman suuri osuus pohjoismaiden sähkön tuotannosta aiheuttaa sen, että vesivoimaloiden altaissa olevan veden määrä määrää pitkälle myös markkinasähkön hinnan. Sähköpörssissä vaihdettavan sähkön määrä on noin kolmannes pohjoismaiden sähkön kulutuksesta. Vesivoiman osuus pohjoismaiden sähkön tuotannosta oli kolmannella vuosineljänneksellä 57 prosenttia.

Osuus oli tavanomainen, sillä kuivuus tuntui vasta vuoden viimeisellä neljänneksellä. Koko viime vuoden tilastot eivät ole vielä valmistuneet.

Vesivoima hallitsee sähkön tuotantoa

Syyskuun lopussa päättyneen vuoden aikana pohjoismaiden sähkön kulutus oli Nordelin mukaan 386,7 terawattituntia. Tanskan sähkön kulutus oli 35,1 terawattituntia, Suomen 82,4 terawattituntia, Islannin 8,0 terawattituntia, Norjan 114,3 terawattituntia ja Ruotsin 146,9 terawattituntia.

Vesivoiman osuus pohjoismaiden sähkön kulutuksesta oli vuonna 2001 noin 55 prosenttia ja vuonna 2000 noin 61 prosenttia.

Vuonna 2001 pohjoismaiden sähkön käyttö oli 401,0 terawattituntia ja tuotanto 395,4 terawattituntia. Vesivoiman tuotanto viidessä pohjoismaassa oli syyskuun lopussa vuositasolla 219,9 terawattituntia, mistä yhteisen verkon ulkopuolella olevan Islannin osuus oli 6,9 terawattituntia. Koko sähkön tuotanto kohosi 391,0 terawattituntiin. Siitä Islannin osuus oli 8,4 terawattituntia.

Norjalla on vain vesivoimaa

Norjan sähkön tuotanto oli vuositasolla 130,2 terawattituntia. Vesivoiman osuus oli 129,4 terawattituntia eli lähes sata prosenttia. Ruotsi tuotti syyskuussa päättyneen vuoden aikana sähköä 148,2 terawattituntia. Ruotsin sähkön tuotannosta vesivoiman osuus oli 71,8 terawattituntia ja ydinvoiman 66,4 terawattituntia.

Tanskalla ei ole vesivoimaa. Maan 35,7 terawattitunnin sähkön tuotannosta suurin osa eli 30,6 terawattituntia tuotettiin kivihiilellä. Uusiutuvien energialähteiden osuus tuotannosta oli 5,1 terawattituntia.

Suomen sähkön tuotanto oli syyskuun lopussa vuositasolla 68,5 terawattituntia. Vesivoiman osuus tuotannosta oli 11,8 terawattituntia. Ydinvoimalla sähköä tuotettiin 21,5 terawattituntia ja muulla lämpövoimalla 35 terawattituntia.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.