Mainos

Palkkapoljenta saatiin näin kuriin Saksassa

Vaikka Itä-Euroopasta tulevaa työvoimaa koskevat rajoitukset viime vuonna purettiin, Saksaan ei tullut odotettua halvan työvoiman vyöryä.

Myös pelot palkkadumppauksen lisääntymisestä ja harmaiden työmarkkinoiden kasvusta ovat osoittautuneet pääosin turhiksi. Ulkomaisen työvoiman palkkakilpailua on padottu alakohtaisilla minimipalkoilla.

Tällä hetkellä Saksassa noudatetaan minimipalkkoja muiden muassa jätehuollossa, useissa rakennusalan työtehtävissä, osin siivouksessa ja puhdistuksessa, turvapalveluissa sekä vanhustenhuollossa. Myös vuokratyövoimalle on määrätty Länsi-Saksassa 7,89 euron – ja entisessä DDR:ssä 7,01 euron minimituntipalkka.

Näitä rajoja rikotaan pimeillä työmarkkinoilla. Epävirallisten arvioiden mukaan harmaan työvoiman käyttö ei, toisin kuin ounasteltiin, olisi minimipalkkojen vuoksi lisääntynyt merkittävästi.

Talouselämän etujärjestöt ovat vastustaneet minimipalkkoja, koska ne nostavat yritysten kustannuksia ja heikentävät näin mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja. Juuri toimiva matalapalkkasektori, on ollut yksi Saksan viime vuosien menestyksen salaisuus. Matalapalkkasektori elpyi, kun sosiaali- ja työttömyysturva yhdistettiin ja työlainsäädäntöä väljennettiin.

Tukea Merkeliltä

Talouselämän vastustuksesta huolimatta minimipalkkakäytäntöä ollaan laajentamassa muille aloille. Ensi syksyn vaaleihin valmistautuvat liittokansleri Angela Merkelin johtamat kristillisdemokraatit (CDU) ovat myös kallistuneet varovasti minimipalkkojen kannalle.

Erityisesti nuoria ja ulkomaalaistaustaisia työnhakijoita palkataan hoito-, siivous- ja myyntitehtäviin ns. ”400 euron periaatteella”. Jos osa-aikaisen työntekijän palkka ei nouse kuukaudessa yli 400 euron, normaaleja sosiaaliturvamaksuja ei makseta, mutta palkka on silti veronalaista tuloa.

Koska Saksan talous on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, pula hyvin koulutetusta työvoimasta on paljon suurempi ongelma kuin ulkomaisen työvoiman harjoittama epäterve palkkakilpailu.

Insinööreistä pulaa

Vaikka kasvu on tänä vuonna hidastunut selvästi, edelleen saksalaisyrityksiin haetaan kuumeisesti erityisesti teknisen koulutuksen saanutta työvoimaa. Insinööreistä on pulaa käytännössä kaikilla aloilla ja nimenomaan insinöörejä yritetään houkutella Saksaan myös EU:n matalapalkkamaista. Jonkun verran työvoimapulaa on pystytty paikkaamaan velkakriisiä pakoon lähteneillä, espanjalaisilla, portugalilaisilla ja kreikkalaisilla työntekijöillä.

Saksassa asui vuonna 2011 noin 7,3 miljoonaa ulkomaalaista, mikä tarkoittaa 9 prosenttia koko väestöstä. Suurimman ryhmän muodostavat turkkilaiset, joita on noin 1,6 miljoonaa. Sen jälkeen tulevat italialaiset ja puolalaiset.

Erityisesti laittomasti Saksassa työskenteleviä puolalaisia on syytetty palkkadumppauksesta muiden muassa rakennus- ja hoitoaloilla.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.