Mainos

Pankkien luottotappiot 90-luvulla 80 miljardia

Viime vuosikymmenen alun syvän pankkikriisin aiheuttamat luottotappiot nousivat Rahoitustarkastuksen keräämien tietojen perusteella yhteensä noin 79,6 miljardiin markkaan.

rahaa

Pääosa Suomen lamaan johtanutta 80-luvun loppupuolen hurjaa luotonlaajennusta seuranneista luottotappioista kohdistui pankkeihin. Kriisin takia koko Suomen pankkisektori koki 90-luvulla rajun rakennemuutoksen, joka johti muun muassa Kansallispankin ja Yhdyspankin yhdistymiseen ja aiemmin vahvan säästöpankkileirin hajoamiseen.

Arsenal-Sillan, Arsenal-SSP:n ja Yrityspankki Skopin yhteenlasketut luottotappiot viime vuosikymmeneltä nousivat Rahoitustarkastuksen tekemän laskelman mukaan 25,6 miljardiin markkaan. Arsenal-Siltaan siirrettiin Siltapankin ja STS-Pankin ongelmaluotot, Arsenal-SSP:hen Suomen säästöpankin ongelmaluotot ja Yrityspankki Skopiin Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin ongelmaluotot. Kaikki muut suomalaiset pankit kirjasivat Rahoitustarkastuksen tietojen mukaan vuosina 1991-1999 luottotappioita nettomääräisesti yhteensä noin 54 miljardia markkaa. Luvussa eivät ole mukana kolmelle omaisuudenhoitoyhtiölle siirtyneet luottotappiot, jotka tulivat hoidettavaksi niiden lisäksi.

Arsenal-SSP:n tappio 15,7 miljardia


Eniten luottotappioita omaisuudenhoitoyhtiöistä kirjasi Arsenal-SSP, jonka osuus nettoluottotappioista oli 15,7 miljardia markkaa eli 61 prosenttia luottotappioista. Niistä lähes 80 prosenttia tuli kiinteistöalalta, rakentamisesta, kaupasta ja teollisuudesta. Yrityspankki Skopin luottotappiot nousivat Ratan selvityksen mukaan 7,3 miljardiin markkaan. Ne olivat 29 prosenttia Valtion vakuusrahastolain perusteella pankkitukea saaneiden yhteisöjen luottotappioista. Yrityspankki Skopin luottotappioista lähes puolet oli ulkomaisia. Ulkomaisten luottotappioiden määrä nousi Ratan mukaan 3,3 miljardiin markkaan, kun kotimaisia luottotappioita kertyi 4,0 miljardia markkaa. Arsenal-Sillan luottotappiot olivat 2,6 miljardia markkaa eli 10 prosenttia kolmen omaisuudenhoitoyhtiön vuosina 1991-1999 kirjaamista luottotappioista. Neljäsosa tästä tuli rakennusyrityksistä. Suuria tappiota aiheuttivat myös rahoitus- ja vakuutusala sekä kiinteistöala ja kauppa. -Koko viime vuosikymmenen kattava yhteenveto on toistaiseksi viimeinen Rahoitustarkastuksessa laadittava selvitys pankkituen tarpeen aiheuttaneista luottotappioista. Pankkitukea saaneiden pankkien ja yhteisöjen ei odoteta enää juuri kirjaavan luottotappioita, joten odotettavissa on lähinnä luottotappioiden palautuksia ja peruutuksia, kertoi pankkitarkastaja Jaana Rantama Rahoitustarkastuksesta. Kolmesta pankkitukea saaneesta pankista ja yhteisöstä kaksi eli Yrityspankki Skop ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta ovat lisäksi jo selvitystilassa.

Yksityishenkilöiden luottotappiot lähes miljardi

Toimialoittain eniten luottotappioita omaisuudenhoitoyhtiöille tuli Ratan selvityksen mukaan kiinteistö-, puhtaanapito- ja vuokrauspalveluista. Luottotappiot nousivat 7,7 miljardiin markkaan eli 30,3 prosenttiin 25,6 miljardin markan kokonaistappioista. Rakentamisesta omaisuudenhoitoyhtiöt kirjasivat luottotappioita vuosina 1991-1999 yhteensä 4,0 miljardia markkaa markkaa, kaupasta 3,4 miljardia markkaa ja teollisuudesta 3,0 miljardia markkaa. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan osuus luottotappioista oli 9,5 prosenttia eli 2,4 miljardia markkaa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta luottotappioita tuli 1,2 miljardia ja liike-elämän teknisistä palveluista sekä muista palveluista 1,1 miljardia markkaa.

Luonnollisten henkilöiden eli tavallisten kansalaisten luottotappiot olivat 3,6 prosenttia Arsenal-Sillan, Arsenal-SSP:n ja Yrityspankki Skopin kaikista luottotappioista. Markkamääräisesti yksityishenkilöiden luottotappiot nousivat 915 miljoonaan. Kuljetusalalta luottotappioita kirjattiin 641 miljoonaa markkaa sekä järjestö- ja uskonnollisesta toiminnasta 286 miljoonaa markkaa.

Pankkitukea lähes sata miljardia

Pankkikriisin johdosta myönnettiin vuosina 1991-1999 julkista pankkitukea bruttomääräisesti yhteensä 97 miljardia markkaa. Pankkituen palautuksia oli viime vuoden loppuun mennessä kertynyt yhteensä 57 miljardia markkaa, joten ulkona olevan pankkituen määrä oli vuoden lopussa 40 miljardia markkaa. Maksettua tukea siitä oli 39 miljardia markkaa ja takauksia miljardi markkaa. Julkisen pankkituen palautuksia ovat olleet mm. SSP:n liiketoiminnan peruskauppahinta, säästöpankkien vakuusrahaston tukilainan takaisinmaksu, SSP:n oman pääoman palautus ja vastuudebentuurin takaisinmaksu, ns. erillisseurantaerien myynnistä saatu kauppahinta sekä palautus Arsenalin osakepääoman pienentämisestä. Lisäksi takauksia on pienennetty. Myös valtion pääomasijoitus vuodelta 1992 on saatu takaisin lähes kokonaan.
(STT)

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.