Mainos

Rutto tai kolera - Kreikan kaksi vaihtoehtoa vaalien jälkeen

Huomisaamua odotetaan kauhun sekaisin tuntein sekä Kreikassa että muualla Euroopassa.

Mihin suuntaan juna lähtee kulkemaan, kun kreikkalaiset ovat valinneet itselleen uuden parlamentin - jo toisen kerran kuuden viikon sisällä. Vaihtoehtoja on kaksi. Molemmat ovat ikäviä ja kivuliaita kaikille osallisille. Kysymys kuuluu: onko rutto mukavampi kuin kolera?

1. vaihtoehto: Kreikka pysyy osana euroaluetta

Kreikka pysyy mitä todennäköisimmin osana euroaluetta, jos konservatiivit nostavat kannatustaan selvästi, jos sosiaalidemokraattinen Pasok ei romahda lopullisesti ja toisaalta, jos uusliberaalien pienpuolueiden uusi liittymä pääsee parlamenttiin.

Uusi demokratia -puolueen puheenjohtajasta Antonis Samarasista tulee pääministeri, jonka johdolla Kreikka pitää pääosin kiinni EU:n tuki- ja säästöpaketin velvoitteista.

Myönnytyksiä tehdään

EU:n, Euroopan keskuspankin ja kansainvälisen valuuttarhaston (IMF) odotetaan tekevän Kreikan uudelle hallitukselle myönnytyksiä.Näin siitä huolimatta, vaikka ennen vaaleja esimerkiksi Saksan liitokansleri Angela Merkel on korostanut, ettei tehdyistä sopimuksista muuteta pilkkuakaan.

Kaikki kuitenkin viittaa siihen, että Brysselissä (EU), Frankfurtissa (EKP) ja Washingtonissa (IMF) valmistaudutaan ainakin väljentämään Kreikalta vaaditun säästöohjelman aikataulua. Mahdollisuuksien rajoissa on myös se, että jo sovittujen tukilainojen korkoa lasketaan.

Joka tapauksessa eurooppalaisten veronmaksajien pitää varautua siihen, että Kreikka tarvitsee lisää tukea tähän menessä sovitun reilun 240 miljardin euron päälle. Vahvistamattomien tietojen mukaan Brysselissä räätälöitäisiin Kreikalle jo kolmatta tukipakettia.

Yhtenä osana tätä pakettia Kreikan julkiset velkojat joutunevat luopumaan osittain saatavistaan. Eli taas kouraistaan myös suomalaisen veronmaksajan kukkaroa. Tähän mennessä on mitätöity yksityisten velkojien Kreikka-saatavia 100 miljardia.

Lisää rahaa tarvitaan, koska on täysin turha odottaa, että Kreikka pystyisi jo vuonna 2015 saamaan pääomamarkkinoilta rahaa omin avuin. Sijoittajjien epäluottamus on juurtunut syvään tehdyn 100 miljardin velkasaneerauksen vuoksi. Vastaavaan ei ole turvauduttu läntisen teollisuusmaan velkojen kanssa sitten vuoden 1945.

Kreikka maksaa, jos jaksaa

Kaiken rahan mättämisen takana on varovainen toive siitä, että Kreikka pystyy uudistamaan taloutensa ja sitä kautta maksamaan joskus velkansa takaisin. Tämän toiveen kanssa on syytä olla todella hyvin varovainen.

Kreikka on kiistatta säästänyt jo paljon. Myös palkkoja on laskettu niin, että muiden OECD-maiden kilpailuetu yksikköpalkkakustannuksissa on sulanut puoleen. Tämä ei kuitenkaan riitä.

Jäljellä olevien ongelmien lista on pitkä ja synkkä. Helleenien julkinen apparaatti on edelleen aivan liian suuri ja totaalisen tehoton. Veronkiertoa ei ole saatu kuriin, koska liian vaikutusvaltaiset tahot hyötyvät siitä. Yksityistämisissä ei ole päästy edes alkuun. Potentiaalista vientiteollisuutta ei ole kuin nimeksi ja liian suuri osa taloudesta sekä työmarkkinoista on suljettu uusilta yrittäjiltä.

Vaikka tämä vaihtoehto ainakin lykkää pahinta, se ei välttämättä ole lopullinen ratkaisu. Kreikka voi tässäkin mallissa vielä romahtaa ja joka tapauksessa maan nostaminen jaloilleen tulee kalliiksi muille euromaille.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.