Mainos

Suomalaisten viestintäosaaminen on heikkoa

Suomalaisyritykset menettävät jatkuvasti kauppasopimuksia heikon viestintäosaamisen ja kulttuurisen välinpitämättömyyden takia.

Aiheesta julkaistaan tänään kirja nimeltä Kulttuuriälykäs bisnesviestijä. Teokseen on haastateltu yli sataa suomalaista kansainvälistä bisnesammattilaista Aasiasta ja Amerikasta.

Kirjaprojektin vetäjän Unna Lehtipuun mukaan suomalaiset lähtevät bisneksentekoon ulkomaille edelleenkin niillä eväillä, jotka on opittu Suomessa. Samoilla keinoilla ei kuitenkaan pärjää ulkomailla. Suomalaiset kun ovat ns. matalan kontekstin viestijöitä, sanoo Lehtipuu.

- Me sanomme, mitä ajattelemme ja tarkoitamme, mitä sanomme.

Monissa Aasian maissa tilanne on Lehtipuun mukaan päinvastoin. Lähes kaikki viestintä on epäsuoraa.

- Merkitykset pitää osata lukea sieltä konteksteista ja detaljeista ja sävyistä. Kommunikointi vaatii hyvin syvää kulttuuriosaamista. Jos yrityksen edustaja ei ole tehnyt kotiläksyjään hyvin, kuten asia monesti on, hän joutuu vähän niinkuin kylmään veteen.

Henkilökohtainen kohtaaminen unohtuu

Toinen suomalainen piirre, jonka kanssa voi tulla vaikeuksia on se, että suomalaiset haluavat päästä loppupäätelmiin ja tuloksiin liian nopeasti. Suomalaisilta puuttuu henkilökohtaisen viestinnän rohkeus, sanoo Lehtipuu.

- Ainakin Aasiaan lähtijälle viesti on se, että varaudu hyvin pitkään, hitaaseen prosessiin, joka vaatii sitä henkilökohtaista kohtaamista ja tutustumista. Suomalaiset luottavat liikaa nettisivuihin ja papereihin ja sanovat, että lukekaa sieltä.

Joskus neuvottelut menevät huonosti siksi, että kaikkia tärkeitä yksityiskohtia ei ole otettu ajoissa huomioon. Selkeä puute on yritysten käyttämien tulkkien riittämätön ammattitaito, kertoo Lehtipuu.

- Eräs yritysjohtaja, joka on toiminut Kiinassa pitkään ja seurannut monien yritysten neuvotteluja kertoi, että siitä tulkkauksesta, mitä hän on kuullut, vain 20% on kelvollista ja ymmärrettävää.

Tulkiksi saatetaan ottaa eri alan työntekijä yrityksen sisältä. Hän saattaakin kääntää asiat ihan toisella tavalla, kuin on tarkoitettu.

- Ehkäpä hän ei osaa tulkita kulttuurieroja tai sitten hänellä on oma lehmä ojassa ja hän ei käännä lainkaan ikäviä asioita.

Suomalaisen sanaan voi luottaa

Onneksi sentään meillä suomalaisilla on viestintäkulttuurissamme joitain positiivisiakin piirteitä.

- Me emme ole päällekäyvän vallanhaluisia. Meillä on pitkä puolueettomuuden kulttuuri. Suomalainen viileys ja nöyryys on monissa kuumissa neuvottelupöydissä myös hyve.

Suomalaiset saavat kentältä paljon kiitoksia siitä, että suomalaisen sanaan voi yleensä luottaa, Lehtipuu kertoo.

- Me olemme hyvin läpinäkyviä viestinnässä. Me olemme hyvin päämäärätietoisia ja tehokkaita. Tämäkin pitäisi tosin osata sävyttää niin, että tehokkuus ei näyttäydy tylyytenä tai kulltturisena välinpitämättömyytenä.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.