Mainos

Suomen bruttokansantuote kasvoi 3,5 %

Kokonaistuotannon arvo nousi tilastokeskuksen tänään julkistaman kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan viime vuonna 687 miljardista markasta 718 miljardiin markkaan.

Kaupassa

Henkeä kohti laskettu bruttokansantuote kohosi 133 279 markasta 138 966 markkaan. Viime vuosi oli kuudes perättäisen kasvun vuosi 90-luvun alun laman jälkeen. Vuosina 1994-1999 bruttokansantuote kasvoi keskimäärin vajaat 4,5 prosenttia vuodessa.

Nopeinta kasvu oli vuonna 1997, jolloin kokonaistuotannon määrä kasvoi 6,3 prosenttia. Kokonaistuotannon kasvu oli viime vuonna lähes ennusteiden mukainen. Kasvuvauhti hidastui 1,5 prosenttiyksikköä edellisvuoden 5,0 prosentista. Alkuvuonna hidastunut kasvu alkoi nopeasti vauhdittua uudelleen viime vuoden lopulla. Eniten bruttokansantuotetta lisäsi tilastojohtaja Markku Suur-Kujalan mukaan tehdasteollisuuden tuotannon kasvu, joka oli 5,4 prosenttia. Metalliteollisuuden tuotanto lisääntyi 10 prosenttia sähkö- ja elektroniikkateollisuuden nopean nousun ansiosta.

Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto kasvoi 3,4 prosenttia. Rakentaminen lisääntyi viime vuonna 4,8 prosenttia. Asuntorakentamisen kasvu oli selvästi keskimääräistä nopeampaa. Kiinteistö- ja liike-elämää palveleva toiminta lisääntyi viime vuonna 7,8 prosenttia. Ainoa toimiala, jonka arvonlisäys aleni huomattavasti oli rahoitus- ja vakuutustoiminta.

Inflaatio pysyi yhä hitaana


Hintakehitys oli viime vuonna vakaata. Koko kansantalouden hintataso nousi bruttokansantuotteen hintaindeksillä mitattuna 1,0 prosenttia. Kuluttajahintaindeksi nousi vuositasolla 1,2 prosenttia. Ulkomaankaupan vaihtosuhde heikkeni 5,1 prosenttia, koska vientihinnat laskivat lähes kuusi prosenttia ja tuontihinnat alenivat ainoastaan prosentin.

Kansantalouden kysyntä oli viime vuoden aikana vankasti viennin ja yksityisen kulutuksen sekä investointien varassa. Viennin määrä kasvoi 7 prosenttia ja tuonti 3,3 prosenttia. Viennin arvo suhteessa bruttokansantuotteeseen laski viime vuonna 39,0 prosentista 37,6 prosenttiin.

Laman jälkeinen nousu on perustunut viennin vahvaan vetoon, sillä vuonna 1990 viennin osuus bruttokansantuotteesta oli noin 22 prosenttia. Yksityiset kulutusmenot lisääntyivät viime vuonna 2,8 prosenttia ja yksityiset investoinnit 7 prosenttia.

Julkiset kulutusmenot kasvoivat sen sijaan vain 0,3 prosenttia ja julkiset investoinnit vähenivät 6,3 prosenttia. Kulutusmenot nousivat viime vuonna 494,8 miljardista markasta 514,5 miljardiin markkaan. Kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta oli 71,6 prosenttia eli hivenen alempi kuin vuotta aiemmin. Yksityiset kulutusmenot kohosivat 345,6 miljardista markasta 361,7 miljardiin markkana.

Investointiaste nousi jopa 19,3 prosenttiin

Vuosikymmenen puolivälistä jatkunut investointien kasvu nosti investointiasteen viime vuonna 19,3 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 18,6 prosenttia. Kiinteät investoinnit nousivat viime vuonna 138,7 miljardiin markkaan oltuaan vuotta aiemmin 127,4 miljardia markkaa.

Suomen kansantulo kasvoi viime vuonna 4,4 prosenttia eli 560,4 miljardista markasta 585,5 miljardiin markkaan. Henkeä kohti laskettu kansantulo nousi 108752 markasta 113554 markkaan. Kansantalouden palkkasumma kasvoi 5,8 prosenttia 262,1 miljardista markasta 277,3 miljardiin markkaan ja työnantajan sosiaaliturvamaksut 70,8 miljardista 76,8 miljardiin markkaan.

Omaisuus- ja yrittäjätulot pysyivät viime vuonna melko tarkkaan edellisen vuoden tasolla. Niitä kertyi kansantalouden tilinpidon mukaan 142,7 miljardia markkaa. Yritysten tulot laskivat 66,9 miljardista markasta 62,5 miljardiin markkaan.

Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot nousivat viime vuonna 80,7 miljardista markasta 85,7 miljardiin markkaan. Kansantalouden säästämisaste nousi viime vuonna 10,8 prosentista 11,4 prosenttiin. Kotitalouksien säästämisaste nousi 3,9 prosentista 5,0 prosenttiin ja julkisyhteisöjen säästämisaste 7,9 prosentista 11,3 prosenttiin.

Veroina ja sosiaaliturvamaksuina viime vuonna kerättiin 345,2 miljardia markkaa, kun summa vuotta aiemmin oli 328,6 prosenttia. Kasvua edellisvuodesta tuli siten 5,0 prosenttia. Suhteessa bruttokansantuotteeseen verot ja sosiaaliturvamaksut nousivat 47,9 prosentista 48,1 prosenttiin.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.