Mainos

Suomen kansantalous kääntyi pääoman viejäksi

Suomen taloushistoriassa on edessä poikkeuksellinen tilanne.

Suomi

Suomen kansantalous kääntyi toukokuussa pääoman viejäksi vuosikymmeniä jatkuneen velanoton sijaan. Suomen ulkomainen nettovarallisuus lukuun ottamatta ulkomaalaisten omistamia suomalaisyhtiöiden osakkeita kääntyi toukokuun lopulla saamisvoittoiseksi ensi kertaa toisen maailmansodan jälkeen ja oli 2,46 miljardia euroa. Vielä huhtikuun lopussa nettovarallisuus ilman ulkomaisia osakeomistuksia oli 2,48 miljardia euroa velan puolella.

Ulkomaiset osakeomistukset mukaan luettuna Suomen ulkomainen nettovarallisuus oli toukokuun lopulla 39,05 miljardia velan puolella, käy ilmi Suomen Pankin toukokuuta koskevista maksutasetilastoista. Suomen Pankin kansantalousosaston toimistopäällikön Veli-Matti Mattilan mukaan nettovarallisuuden kääntyminen saamisvoittoiseksi ei ole mikään suuri käännekohta Suomen taloushistoriassa, vaan merkittävämpi virstanpylväs oli, kun maamme vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi vuoden 1994 alussa.

- Tässä kulminoituu se, että Suomi kääntyi rahoitusylijäämäiseksi maaksi 1990-luvun alkupuolen laman jäljiltä, Mattila sanoo. Mattilan mukaan nettovarallisuuden kääntyminen saamisvoittoiseksi on johdonmukaista seurausta siitä, että vientimme on kohta kymmenen vuoden ajan ollut tuontia suurempaa.

Taustalla vaikuttavat Mattilan mukaan muun muassa Suomen hintakilpailukyvyn parantuminen ja tuotantorakenteen monipuolistuminen sekä ennen kaikkea Nokian nousu.

- Olemme Suomen Pankissa arvioineet, että Nokia selittää yksinään jopa kolmanneksen vaihtotaseen ylijäämästä, Mattila kertoo.

Pääomien vienti hidastaa talouskasvua?

Pääoman viejän asema on Suomen taloushistoriassa poikkeuksellinen. Helsingin yliopiston taloushistorian professori Riitta Hjerppe ei mene kuitenkaan takuuseen, että Suomen kansantalous olisi ensi kertaa pääomien viejänä historiansa aikana. Hänen mukaansa Suomen ulkomainen velka oli jotakuinkin nollapisteessä talvisodan syttyessä.

- 1930-luvun laman jälkeen oli samanlainen vientikehitys kuin nyt, että vientiylijäämää oli runsaasti. Silloin maksettiin ulkomaiset velat pois, Hjerppe kertoo.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa ei ole kuitenkaan oltu samanlaisessa tilanteessa kuin nyt, Hjerppe arvioi.

Hjerpen mukaan pääoman viejän aseman saavuttaminen ei ole välttämättä vain ja ainoastaan hyvä asia. Hänen mukaansa monet pääomien suuret viejämaat kuten esimerkiksi Japani ovat kärsineet hitaasta talouskasvusta. Sama ilmiö tapahtui Hjerpen mukaan Ranskalle 1800-luvun lopulla, jolloin maa investoi runsaasti siirtomaihinsa ja muun muassa Venäjälle.

- Kyllä rahan saanti ulkomailta on pitemmällä aikavälillä melkeinpä parempi juttu kuin sen vienti ulkomaille, Hjerppe kiteyttää.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.