Mainos

Suomen satamat puskevat taantumaa vastaan - suunnitelmissa satojen miljoonien eurojen investoinnit

Suomen satamissa kaavaillaan satojen miljoonien investointeja. Näin siitä huolimatta, että ulkomaankaupan kutistuminen on vähentänyt tavaraliikennettä satamissa sekä viime että toissa vuonna. 

– Satamissa asioivat alukset kasvavat. Yritämme varustautua ja vastata suurenevan aluskoon haasteeseen, sanoo Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä

Viidessä vuodessa satamat aikovat investoida noin 600 miljoonaa euroa muun muassa laitureiden pidentämiseen, laitteisiin ja rakennuksiin. 

Väylien syventämisen tarvitaan myös valtion rahaa. Päätöksiä odotetaan ehkä jo kehysriihessä.

– Käsittääkseni siellä on jonossa Helsingin väylän syventäminen. Kokkola ja Oulu ovat myös tietojeni mukaan jonossa, toteaa Mäkilä.

Nyt isoimpien satamien syvyydet vaihtelevat 10 - 13 metriin. Jopa yksi metri vaikuttaa siihen, kuinka täyteen laivan voi lastata.

– Yhden tai kahden metrin syvennys vesiväylään saattaa lisätä jopa 40 prosenttia laivan kapasitteettia eli kykyä ottaa tavaraa.

– Se on huikea tehostus esimerkiksi metsäyhtiölle, toteaa Mäkilä. 

Hanko kaipaa sähköä rataan

Hangon satamassa infran heikoin lenkki on tukevasti mantereella. Hyvinkää-Hanko teollisuusradalla junia vetävät yhä diesel-veturit. 

–Se on Etelä-Suomessa ainoa ratapätkä, jota ei vielä ole sähköistetty, harmittelee Hangon Sataman toimitusjohtaja Anders Ahlvik.

Joten Hankokin odottaa. Jos rata saisi sähköt, se alentaisi kuljetuskustannuksia ja parantaisi Hangon sataman kilpailukykyä.

– Merkittävä osa meille tulevasta perusbisneksestä tulee nimenomaan rautateitse Hanko-Hyvinkää-rataa pitkin, toteaa Ahlvik.

Hanko nappasi Finnlinesin Puolan liikenteen

Muuten Hangon satama ottaa nyt kaiken irti sijainnistaan. Hangosta on Suomessa lyhin merimatka muualle Eurooppaan.

– Laivat tulevat aikaisin aamulla ja ne voivat lähteä selvästi myöhemmin Hangosta kuin mistään muualta Suomesta, koska Hangossa ne ovat jo kaukana Itämerellä. 

Etu Helsinkiin on 11 tuntia, sillä merellä matka Hangosta Helsinkiin kestää viisi ja puoli tuntia.  

Hangon Satama onkin saanut uusia asiakkaita ja tonnimäärät ovat kasvaneet.

Viime vuonna satama ylsi ennätykseen yli neljään miljoonaan tonniin (+12,2 prosenttia). Alkuvuonna tonnimäärät ovat lisääntyneet yli neljänneksellä.

– Muutamat varustamot ovat tehneet linjaliikennepäätöksiä ja uusia linjoja on siirretty Hankoon. Muun muassa Finnlines siirsi Puolan liikenteensä Helsingistä Hankoon vuodenvaihteessa ja se kasvu näkyy täällä meillä, kertoo Ahlvik.

Öljysatamissa vaisu vuosi

Oheisesta kartasta voi katsoa Suomen suurimpien satamien tavaraliikenteen määrät viime vuonna. Kaikissa Suomen satamissa yhteenlaskettu tonnimäärä väheni vuonna 2015 yli seitsemän prosenttia.

– Siitä aika ison osan selittää raakaöljyn tuonnin tippuminen Venäjältä ja toisaalta hiilen tuonnin vähentyminen, sanoo Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä.

Kokkolan sataman tilaston kiskaisi pitkälle miinukselle yhden ison asiakkaan "vientitauko".  Vaikka viime vuosi näyttää hurjalta, kymmenessä vuodessa Kokkolan sataman tonnimäärät ovat kaksinkertaistuneet.


Kontti on kätevä

Maailmalla konttiliikenne on se laji, joka kasvaa trendinomaisesti.

– Se suojaa tavaran ja lastaaminen alukseen on tehokasta, toteaa Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä.

Kontteihin pakataan nyt myös tavaraa, jota niihin ei aiemmin pakattu.

– Aiemmin paperirullat kuljetettiin avotuotteena ja nyt niitä pakataan myös konttiin, kertoo Mäkilä. 

Hangosta viedään paperirullia Eurooppaan yhä avotuotteina. Konttejakin käytetään, mutta ainakaan toistaiseksi Hanko ei ole suuren luokan konttisatama.

– Hangosta ei löydy tilaa konttiliikenteelle, mihin vaaditaan isoja konttikenttiä, perustelee Hangon Sataman toimitusjohtaja Anders Ahlvik.

Niinpä Hangossa on enemmän kumipyöriä kuin kontteja, eli trailerliikennettä. 

– Meidän strategian mukaan Hanko on tyypillinen linjaliikennesatama. Laivat tulevat aamulla ja lähtevät illalla. Tavara on maateillä pitkin päivää.

Transito meni - pelti kiiltää yhä

Hanko on yhä iso autosatama, vaikka massiivinen autotransito Venäjälle katosikin jo vuosia sitten. 

– Noin 80 prosenttia kaikista Suomeen tuoduista autoista tulee Hankoon ja autobisnes kasvaa toivottavasti sitä mukaa, kun talous kehittyy, toivoo Ahlvik.

Nyt satama varmistelee, että kasvulle on tilaa ja että bisnes rullaa jatkossakin. 

– Autotuontia varten rakennetaan ulkosatamaan uutta laituria ja ramppia.

Rakentaminen maksaa noin 7 miljoonaa euroa ja valmista pitäisi olla ensi vuoden alussa. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.