Mainos

Talouden Nobelissa vastavirtaa, naisenergiaa ja vähän sosialismiakin

Tämän vuoden talouden Nobel jaettiin kahden yhdysvaltalaistutkijan kesken, he ovat Indianan yliopiston valtio -ja ympäristötieteen professori Elinor Ostrom, joka on myös Uppsalan yliopiston kunniatohtori (ja nimestä päätellen skandinavista sukujuurta). Toinen palkittu on Berkleyn yliopiston liiketaloustieteen professori Oliver E. Williamson.

Elinor Ostrom on joutunut taistelemaan vastavirrassa: 1933 Los Angelesissa syntynyt Ostrom kärsi koulussa pahasta änkytyksestä. Hänet laitettiin puheopetukseen, ensin lukemaan ääneen runoja ja tarinoita mutta hän kehittyi rohkeaksi keskustelijaksi, joka haki argumentteja yhteiskunnallisista kysymyksistä. Ja oppi puhumaan sujuvasti ja oppi asiaa.

Lapsuutta leimasi lamakausi, köyhyys, jota perheen äiti lievitti pitämällä hyötypuutarhaa. Mutta kasteluvedestä oli pulaa, ylikäyttö kuivatti yhteisen kaivon, johon silloin pyrki suolaista merivettä - tästä alkoi pohdinta yhteisten varantojen järkevimmästä hallinnoinnista. Ja juuri se oli tuova hänelle Ruotsin keskuspankin "Taloustieteen palkinnon Alfred Nobelin muistoksi".

76-vuotias Ostrom on alusta asti ollut poikkitieteellinen taloustutkija, kysymyksenasetteluissa on ympäristötiedettä, sosiaalipolitiikkaa, yhteiskuntatieteitä. Hänestä olisi yhtä hyvin voinut tulla poliitikko tai vaikka rauhanneuvottelija. The National Academy of Sciences of the USA-lehden haastattelussa hän kertoo, että koulun paras anti oli argumentoinnin oppiminen ja vastakkaisten osapuolien näkemysten hahmottaminen.

Nobel-palkittujen taustoissa törmää usein siihen, että heillä on läheinen kontakti johonkin aiempaan Nobel-palkittuun. Niin on Elinor Ostrominkin laita: opintomatka Eurooppaan toi hänen ohjaajakseen saksalaisen nobelisti Reinhard Seltenin ja arvostusta epäamerikkalaiselle, joidenkin mielestä sosialismille haiskahtavalle tutkimusaiheelleen yhteisöomistus.

Ostrom onnistui osoittamaan vääräksi väitteen, jonka mukaan yhteisesti omistettua ei omista kukaan eikä siitä pidä huolta kukaan. Ainoina omaisuuden hallintatapoinahan oli pidetty joko yksityistä omistusta tai sitten julkista, esimerkiksi valtion omistusta. Tiedepiireissä yhteisöomistus on kuulunut valtiotieteisiin, mutta Ostrom käytti tutkimuksissaan taloustieteen metodologiaa tutkimusmenetelminä.

Hän osoitti kaksi ehtoa, jotka takaavat yhteisomistuksen toiminnan, olkoon kysymyksessä yhteiset kalavedet, metsävarat tai kastelujärjestelmät. Ensinnäkin on tärkeää, että käyttäjät ovat mukana luomassa säännöt toiminnalle ja toiseksi heidän on oltava päättämässä rangaistuksista, jos sääntöjä ei noudateta. Voitaisiinko tätä soveltaa meikäläisten arkipäivään?

Uutinenko tai ei, mutta Elinor Ostrom on siis ensimmäinen nainen, jolle taloustieteen Nobel myönnettiin.

Konfliktin hallintaa yritykseen

Nobelin jakaja Oliver Williamson, 77, on kehittänyt teorian, jossa yritys strukturoidaan samaan tapaan kuin konfliktin ratkaisu. Hän on tutkinut yrityksessä olevia esteitä ja yrityksen sisällä olevan taloudellisen aktiivisuuden pelisääntöjä. Miksi avoimilla markkinapaikoilla on niin paljon vertikaalista integraatiota? Miksi suuryrityksessä sisällä tehdään yhteistyötä eivätkä kaikki keskity vain oman työnsä tekemiseen?

Hänen mukaansa hierarkiset organisaatiot ovat vallitsevia, koska niissä konfliktien ratkaisu tapahtuu halvemmalla; esimerkiksi riitelevistä mielipiteistä valitaan yksinkertaisesti toinen kun parempi, mutta kalliimpaa olisi neuvotella kunnes yhteistymmärrys löytyy .

Williamsonin pääväittämän mukaan avoimet markkinat ja hierarkiset organisaatiot, kuten yritykset, ovat kaksi vaihtoehtoista muotoa konfliktinratkaisun organisoimiseen eri menetelmillä. Markkinoiden haittapuolena on konfliktien lisääntyminen kun taas yrityksessä johto voi käyttää päätösvaltaansa omaksi edukseen mutta haitallisesti yrityksen kokonaisuudelle.

Markkinat joilla kilpailu on suuri, toimivat hyvin, koska ostaja ja myyjä voivat vaihtaa yhteistyökumppanin jos ovat tyytymättömiä. Jos kilpailua on vähän, se on vaikeampaa.

Willamson tunnetaan myös liiketoiminnan välityskulujen eli kitkakulujen tai transaktiokulujen tutkijana.

Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia kiittää molempia palkinnon saajia siitä, että he ovat olleet luomassa pohjaa nopeasti kasvavalle talouden organisoinnin tutkimukselle.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.