Mainos

Talouskuri pelaa paremmin euroalueen ulkopuolella

Euroalueen ulkopuolella olevat EU-maat ovat muutamilla keskeisillä mittareilla paljon eurokelpoisempia kuin euroalueen kriisimaat. Myös unionin mahtimaiden Saksan ja Ranskan luvut ovat osin kaikkea muuta kuin mairittelevia.

Jos EU-jäsenten kansantalouksien ajankohtaisia eroja katsoo karkean mekanistisesti, rahaliitto on kaikkea muuta kuin hyvä asia julkisten talouksien tasapainon kannalta. Euro on vienyt monen maan ojasta allikkoon, vaikka jäsenyyden alkaessa tärkeimmät tunnusluvut olisivat vielä liikkuneet sallituissa rajoissa.

Tänä vuonna kuusi kahdeksasta kandidaattimaasta pystyy ennusteiden mukaan painamaan julkisen vajeensa alle kolmeen prosenttiin kansantuotteesta. Puolan vaje on tasan kolme prosenttia ja Liettuan 3,2 prosenttia. Euroalueella kahdeksan 17 jäsenmaasta ei pääse lähellekään näitä lukemia.

Esimerkiksi Espanja saa olla tyytyväinen, jos se saa vajeensa alle kuuteen prosenttiin kansantuotteesta. EU:n komissio ennustaa, että näin ei käy. Potentiaalisimman eurokandidaatin eli Latvian vaje on painumassa 2,1 prosenttiin. Ranska menee 4,5 prosentillaan selvästi yli sallitun kolmen prosentin rajan.

Velka hallinnassa

Euroopan keskuspankki on julkaissut eurokandidaattien kansantalouksien tilaa luotaavan konvergenssiraporttinsa. Siinä selvitetään, miten kahdeksan euroalueen ulkopuolista EU-maata eli Bulgaria, Tshekki, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Romania ja Ruotsi täyttävät rahaliiton pääsykriteerit.

Näiden maiden julkiset vajeet näyttävät vähintäänkin kohtuullisilta ja velka on hyvässä hallinnassa kaikilla paitsi Unkarilla. Hintojen nousuvauhti eli inflaatio on monilla edelleen liian kova.

Erityisesti velan suhteen nykyiset euromaat näyttävät suorastaan surkeilta. Jopa mallioppilaana pidetyn Saksan julkinen velka nousee tänä vuonna selvästi yli 80 prosenttiin kansantuotteesta, kun sopimusten mukainen yläraja on 60 prosenttia. Italiassa julkista velkaa on tänä vuonna lähes 124 prosenttia kansantuotteesta ja Kreikassa nuo karmaisevat yli 160 prosenttia.

Ruotsi on käytännössä kaikilla mittareilla omaa luokkaansa, mutta ei tunnetusti havittele lähitulevaisuudessa eurojäsenyyttä. Potentiaalisin kandidaatti on Latvia, josta voi tulla eurojäsen jo muutaman vuoden sisällä. Myös Liettua pyrkii rahaliittoon aktiivisesti, mutta sen talousluvuissa on vielä toivomisen varaa.

Ruotsi ja muut Itä-Euroopan maat eivät vielä ole jäsenyysputkessa. Siihen pääseminen edellyttää liittymistä ERMII-valuuttakurssimekanismiin. Toistaiseksi siinä ovat mukana vain Latvia ja Liettua.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.