Mainos

Talvivaaran onnistunut saneeraus elinehto Kainuulle

Talvivaaran kaivoksen kokonaisvaikutus Kainuussa on yhä positiivinen ja onnistunut yrityssaneeraus toisi aluetalouteen yli 300 miljoonaa euroa.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimustulosten mukaan Talvivaaran kaivoksen vaikuttavuus Kainuun aluetalouteen on kääntynyt negatiiviseksi vuosina 2012 - 2013.

Kaivoksen kokonaisvaikutus oli vuoden 2013 lopussa silti positiivinen hyvien vuosien 2009 - 2011 ansiosta.

Kainuun liiton tilaamassa tutkimuksessa arvioitiin Talvivaaran kaivoksen vaikutusta erityisesti Kainuun alueelliseen bruttokansantuotteeseen ja työllisyyteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten Kainuulle kävisi eri skenaarioissa, jotka kuvaavat saneerausmenettelyn eriasteista onnistumista.

Vaihtoehtoisten laskelmien perustana oli arvio nikkelin tuotannon kehittymisestä vuoden 2020 loppuun mennessä.

Vaikeat vuodet edessä

Kainuun aluetalous voisi sopeutua kaivoksen lyhytaikaiseen rahoituskriisiin lukuun ottamatta vuosia 2015 ja 2017, jolloin suurimmat velkaerät tulevat maksuun.

Tällöin tarvitaan velkojen uudelleenjärjestelyä joko lainojen takaisinmaksuaikaa pidentämällä tai lainojen alaskirjaamisella.

Jos Talvivaaran yrityssaneeraus onnistuu ja tuotantotavoite on 30 000 tonnia vuodessa, elintason kasvu Kainuussa voisi olla keskimäärin 1,7 prosenttia yli perusuran. Työllisyys kasvaisi vastaavasti 0,5–0,6 prosenttia.

Talvivaaran yrityssaneerauksen onnistuminen lisäisi tulomuuttoa Kainuuseen, jolloin pitkään jatkunut väestön vähentyminen taittuisi.

– Tämä toisi Kainuun alueelliseen BKT:hen yhteensä 310 miljoonan euron lisäyksen vuoden 2020 loppuun mennessä, sanoo tutkimuksen johtaja, professori Hannu Törmä Ruralia-instituutista.

Kaksi muuta arviota, joissa nikkelin tuotannon taso jäisi 15 000 tonniin, toisivat paljon pienemmät elintason ja työllisyyden kasvuluvut. Joinain vuosina työllisyys heikkenisi, joten tulokset edustavat yrityssaneerauksen osittaista onnistumista tai epäonnistumista.

Kriisi näkyy työllisyydessä

Talvivaara-yhtiöiden ja sen alihankkijoiden työsuhteista on päätetty viime kesän jälkeen jo lähes 400.

Näiden työsuhteiden päättymisen suora vaikutus työttömyysasteeseen on ollut 1,5 prosenttia.

Ruralia-instituutin tutkimuksen mukaan kerrannaisvaikutuksineen muutosta huonompaan on ollut kaksi prosenttia. Vaikka työttömyys on samaan aikaan lisääntynyt koko Suomessa, viimeisten yhdeksän kuukauden aikana Kainuun työttömyys on jälleen kasvanut selvästi korkeammaksi kuin muissa maakunnissa.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.