Mainos

TT: Usko viennin elpymiseen vahvistui

TT:n mukaan suhdannetilanne on yhä melko heikko.

Satama, nosturi

Teollisuuden ja työnantajien suhdannebarometrin mukaan teollisuuden usko viennin elpymiseen on vahvistunut. Viennin ennakoidaan vauhdittuvan kesän ja alkusyksyn aikana. Henkilökunnan määrän arvioidaan yhä supistuvan teollisuudessa lähikuukausina, mutta supistumisvauhti on hidastumassa. Myös rakentamisessa ja ICT-palveluissa ennakoidaan seuraavan puolen vuoden aikana suhdanteiden paranemista.
Teollisuuden suhdanteet kehittyivät yritysten omien arvioiden mukaisesti tammi-maaliskuussa. Sekä tuotanto että vienti kasvoivat ja uusia tilauksia saatiin odotettuun tahtiin. Tilauskanta koheni ja kapasiteetin täyskäyttö lisääntyi. Suhdannetilannetta luonnehditaan teollisuudessa kuitenkin yhä melko heikoksi.

Teollisuuden suhdannenäkymien saldoluku kohosi huhtikuussa 29:ään, kun se oli tammikuussa 19. Paranemista odotti aiempaa enemmän, 32 %, ja heikkenemistä 3 % vastaajista. 65 prosenttia arveli suhdanteiden pysyvän lähikuukausina ennallaan.

Talonrakentamisessa suhdanteiden saldoluku nousi 13:een. ICT-palveluissa saldoluku aleni 12:een. Suhdannenäkymien saldoluku lasketaan vähentämällä paranemista odottavien osuudesta heikkenemistä odottavien osuus.

Teollisuuden kysyntä piristyi odotetusti vuoden alkukuukausien aikana. Tammi-maaliskuussa teollisuusyritykset saivat uusia tilauksia runsaammin kuin loka-joulukuussa. Tilauskanta vahvistui, mutta se jäi tasoltaan yhä tavanomaista alhaisemmaksi. Tilauskanta nousi kuitenkin korkeimmilleen sitten vuoden 2000, jolloin nykyinen laskusuhdanne alkoi.

Tilauskanta on lähes kaikilla toimialoilla tavanomaista pienempi. Puuteollisuudessa, rakennusaineteollisuudessa ja metallien jalostuksessa tilauskanta on kuitenkin tavanomaista suurempi. Talonrakentamisessa tilauskanta on hieman tavanomaista pienempi.

Kysynnän uskotaan yhä virkistyvän lähikuukausina. Huhti-kesäkuussa uusia tilauksia uskotaan kertyvän enemmän kuin kuluneella neljänneksellä. Talonrakentamisessa tilauksia uskotaan saatavan lähikuukausina kuluneen neljänneksen verran.

Kausitasoitettujen lukujen perusteella teollisuuden tuotanto kasvoi tammi-maaliskuussa loka-joulukuuhun verrattuna. Tuotannon kasvu oli samansuuruista kuin edellisessä Suhdannebarometrissä uskottiin. Tuotanto lisääntyi laaja-alaisesti eri toimialoilla.

Teollisuustuotannon uskotaan jatkavan kasvuaan myös toisella vuosineljänneksellä: huhti-kesäkuussa tuotannon määrän arvioidaan olevan suurempi kuin tammi-maaliskuussa. Kausitasoitettujen lukujen mukaan kasvun odotetaan edelleen vauhdittuvan kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Rakentamisessa ja ICT-palveluissa tuotanto oli kasvussa alkuvuonna, ja kasvun uskotaan jatkuvan myös lähikuukausina.

Viennin määrä kasvoi kausitasoitettujen lukujen mukaan tammi-maaliskuussa verrattuna vuoden 2003 loppukuukausiin. Kasvu oli samansuuruista kuin kolme kuukautta sitten uskottiin. Vienti kasvoi laaja-alaisesti eri teollisuuden toimialoilla.

Viennin ennakoidaan kasvavan myös lähikuukausina. Toisella neljänneksellä eli huhti-kesäkuussa kausitasoitetun viennin määrän arvioidaan olevan suurempi kuin kuluneella neljänneksellä. Kasvun uskotaan nopeutuvan yhä kolmannella vuosineljänneksellä eli heinä-syyskuussa.

Teollisuuden työvoiman määrä supistui yhä tammi-maaliskuussa. Teollisuudessa toteutetut työvoimavähennykset olivat likimain aiemmin arvioidun mukaisia. ICT-palveluissa työvoiman määrä kääntyi kasvuun. Myös talonrakentamisessa työvoiman määrä lisääntyi loka-joulukuuhun verrattuna.

Huhti-kesäkuussa työvoiman määrän uskotaan supistuvan yhä teollisuudessa. ICT-palveluissa työllisyyden uskotaan lisääntyvän.

Tuotantokapasiteetti Kapasiteetin täyskäyttöaste koheni kuluneella neljänneksellä. Täydellä kapasiteetilla toimivien osuus oli 70 %, kun vastaava luku tammikuussa oli 67 %. Täyskäyttöaste on noussut vuoden aikana noin kymmenen prosenttiyksikköä.

Kapasiteettia on tällä hetkellä yhä runsaasti vapaana mm. paperiteollisuudessa. Myös kone- ja metalliteollisuudessa täyskäyttöaste on alhainen.

Kapasiteettipulaa ilmoittaneiden määrä on melko vähäinen. Liian vähän kapasiteettia oli viidellä prosentilla teollisuusyrityksistä. Liikaa kapasiteettia kysyntään nähden oli puolestaan 30 prosentilla teollisuusyrityksistä.

Kilpailuasema Yritysten kilpailuasema heikkeni yhä viennissä. Kotimaassa kilpailuaseman arvioidaan säilyneen koko teollisuudessa ennallaan, mutta esimerkiksi elintarviketeollisuudessa kilpailuaseman todettiin heikentyneen selvästi.

Kemianteollisuutta lukuun ottamatta kilpailuaseman arvioitiin heikentyneen EU:n ulkopuolisessa viennissä. TEVA- ja paperiteollisuudessa kilpailuaseman raportoitiin heikentyneen myös viennissä EU-alueelle. Investoinnit Teollisuuden investoinnit olivat kuluneella vuosineljänneksellä vähäisemmät kuin vuosi sitten. Investoinnit olivat myös suunnitelmia pienemmät. Investoinnit supistuivat suhteellisesti eniten kone- ja metallituoteteollisuudessa ja puuteollisuudessa. Investoinnit supistuivat lähes kaikilla toimialoilla.

Vuoden kuluttua vastaavaan aikaan investointien arvioidaan olevan kuitenkin suurempia kuin kuluneella neljänneksellä.

Kannattavuus Kannattavuus edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna koheni vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Useat talonrakennusyritykset kertoivat kohentuneesta kannattavuudesta. Myös metallin jalostuksessa kannattavuus koheni selvästi. Myös ICT-palveluissa kannattavuus oli vuoden takaista vertailuajankohtaa parempi.

Kannattavuuden arvioidaan paranevan huhti-kesäkuussa sekä teollisuudessa, ICT-palveluissa että rakentamisessa. Paperiteollisuudessa kannattavuuden uskotaan jäävän edellisvuotista alhaisemmalle tasolle.

Teollisuustuotteiden euromääräiset myyntihinnat jatkoivat laskuaan. Tuotteiden hinnat ovat laskeneet lähes yhtäjaksoisesti kolmen vuoden ajan. Myyntihinnat alenevat myös ICT-palveluissa, mutta rakentamisessa hinnat jatkoivat nousuaan.

Kuluvan vuoden toisella vuosineljänneksellä teollisuustuotteiden myyntihintojen laskun arvioidaan päättyvän. ICT-palveluissa ja rakentamisessa hintaodotukset ovat nousevat.

Tuotantokustannukset alenivat hintojen tapaan teollisuudessa. Kustannusten arvioidaan jatkavan laskuaan myös lähikuukausina. ICT-palveluissa kustannukset alenivat, mutta laskun uskotaan pysähtyvän lähikuukausina.

Teollisuuden tuotannon suurin tuotantokapeikko on yhä heikko kysyntä, joskin ongelma on hieman lieventynyt vuoden alkukuukausien aikana. Heikosta kysynnästä kärsii 27 % yrityksistä. Vastaava luku tammikuussa oli 31 prosenttia.

Puutetta ammattitaitoisesta työvoimasta ilmoitti yksi prosentti vastaajista. Kapasiteettipulasta tuotannon kasvun esteenä kärsi kuusi prosenttia yrityksistä.

ICT-palveluissa suurin tuotantokapeikko oli teollisuuden tapaan heikko kysyntä. Siitä kärsi 23 % yrityksistä. Ammattityövoiman pulasta raportoi neljä prosenttia yrityksistä.

Rakentamisessa heikosta kysynnästä ilmoitti 18 % yrityksistä. Tammikuussa vastaava luku oli 28 %.

(MTV3)

(Talousuutiset 06.05.2004)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.