Mainos

Työmarkkinoiden joustavuus nostanut Suomen taloutta

Työmarkkinoiden joustavuus on tuoreen tutkimuksen mukaan ollut keskeinen tekijä Suomen kansantalouden menestykselle 1990-luvulla.

Tutkimus tyrmää osin väitteet siitä, että työmarkkinoiden jäykkyys ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet olisivat vaikeuttaneet talouden kehittymistä.

Suomen 1990-luvun taloudellisesta ja sosiaalisesta kehitystä selvittäneen tutkimus on sisäasianministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, työministeriön, Suomen Akatemian ja Työsuojelurahaston rahoittaman ja eri yliopistojen toteuttama.

Tutkimuksen mukaan työmarkkinoiden ja työvoiman jousto on toteutunut ammatillisen, alueellisen, sopimuksellisen ja sosiaalisen liikkuvuuden kautta. Jousto on toteutunut eri liikkuvuuden muotoja yhdistellen siten, että työntekijät ovat olleet halukkaita vaihtamaan ammattia, hankkimaan lisäkoulutusta, liikkumaan alueellisesti ja valmiita tekemään myös pätkätöitä.

Lamasta on selvitty enemmän työntekijöiden joustavuuden ansiosta kuin poliittisilla päätöksillä.

Tutkimusta maanantaina esitellyt professori Pertti Koistinen Tampereen yliopistosta katsoo tulosten osoittavan, että esimerkiksi OECD:n esittämä liberalistinen näkemys hyvinvointivaltion rakenteellisista ongelmista ei ole täysin perusteltu. Päinvastoin sosiaaliturva-, koulutus- ja muut järjestelmät ovat pelastaneet Suomen suuremmilta vaikeuksilta.

Myös sopimustoiminta on Koistisen mukaan edesauttanut kehitystä ja ammattijärjestöt ovat toteuttaneet 1990-luvulla "hiljaisen vallankumouksen".

Työmarkkinat ovat toimineet muihin Euroopan maihin verrattuna hyvin. Suomen vahvuuksina ovat tutkimuksen mukaan olleet talous-, teknologia-, sosiaali- ja koulutuspoliittiset ratkaisut. Suomen arvioidaan kyenneen pitkäjänteisiin poliittisiin valintoihin paremmin kuin esimerkiksi Ruotsi ja Saksa.

Työelämän joustavuus on mahdollistanut taloudellisen kasvun etenkin elektroniikkateollisuuteen erikoistuneilla yliopistoseuduilla.

Suurten kaupunkiseutujen toimiminen talouskasvun moottoreina on edesauttanut yhteiskunnan rakenteellista muutosta ja sitä ovat tukeneet juuri hyvinvointivaltion perusinstituutiot. Niiden arvioidaan helpottaneen sopeutumista taloudellisten rakenteiden muutoksiin.

Pätkätyö vaatii uudistuksia


Ongelmina Suomen työmarkkinoilla ovat edelleen pitkäaikaistyöttömyys ja pätkätyöt.

Tutkijat katsovat, että poliittisessa keskustelussa on silti usein haukuttu väärää puuta, kun pitkäaikaistyöttömyydestä ja pätkätöistä on syyllistetty niiden uhreja sen sijaan että selvitettäisiin niitä yhteiskunnallisia syitä, jotka näitä ongelmia aiheuttavat.

Tutkimuksessa todetaan, että Suomen malli vaatii kuitenkin uudistumista. Koistisen mukaan jatkossa on mm. tuettava pätkätyöläisten asemaa. Suurimpia haasteita ovat edelleen työttömyyden korkea taso, siirtolais- ja pakolaisasioiden hoito ja alueellisen eriarvoisuuden kasvu.

Tutkijoiden mukaan tulevaisuuden kannalta onkin ratkaisevaa miten Suomen malli kestää työmarkkinoiden ja talouden avautumisen kansainväliselle kilpailulle. Jatkossa haasteena on mm. se, kuinka sosiaalisen jaot, kuten alueellinen ja sosiaalinen erilaistuminen vaikeuttavat rakennemuutosta.

Labour Flexibility - A Factor of the Economic and Social Performance of Finland in the 1990s -nimisen tutkimuksen ovat toimittaneet professori Pertti Koistinen ja ILO:n työvoimaosaston johtaja Werner Sengenberger. Tutkimus perustuu laajaan tilastoaineistoon sekä selvitykseen viiden kaupunkikeskuksen kehityksestä.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 05.08.2002).

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.