Mainos

Valtiolla yli 2 miljardin osinkotulot

Valtio kokosi lähes 2,3 miljardilla markalla osinkoja omistamistaan yhtiöistä viime vuonna. Vuotta aiemmin niitä kertyi noin 2 miljardilla markalla.

Osakesalkku

Summaa voi verrata esimerkiksi ajoneuvoveroon, josta arvioidaan kertyvän tänä vuonna noin 1,3 miljardia markkaa. Vero on nyt 500 tai 700 markkaa ajoneuvolta. Toisaalta valtion vajaan 200 miljardin menoista osingoilla saadaan katetuksi vain prosentin verran. Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre pitää viime vuoden osinkotasoa "tyydyttävänä". Hänen mukaansa on kuitenkin muistettava, että valtion omistamat yhtiöt ovat lisäksi tärkeä työllistäjä.

Pelkästään viisi valtion osakkuusyhtiötä työllistivät viime vuonna 100 600 ihmistä. Vuotta aiemmin osakkuusyhtiöiden palkkalistoilla oli 93 000 työntekijää. Osakkuusyhtiössä valtion omistus on alle 50 prosenttia. Kun osuus menee sen yli, kyseessä on valtionyhtiö. Pörssissä noteeratut valtion osakkuusyhtiöt ovat Metso, Outokumpu, Partek, Rautaruukki ja Stora-Enso. Valtion osuus niissä vaihtelee Metson vajaasta 20:stä Outokummun ja Rautaruukin noin 40 prosenttiin.

Tänään julkaistussa Valtion yhtiöomistuskirjassa esitellään valtion osakkuusyhtiöiden lisäksi kaikkiaan 15 valtionyhtiötä. Ilman Leoniaa näiden valtionyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto nousi lähes 18 miljardiin markkaan edellisvuoden 17,5 miljardista markasta. Liikevoitto oli 9,3 miljardia markkaa, mikä oli 8,8 prosenttia liikevaihdosta. Vuotta aiemmin päästiin 8,5 prosenttiin. Eniten tulostaan valtionyhtiöistä paransivat televiestintäyritys Sonera ja energiayhtiö Fortum. Osakkuusyhtiöt ylsivät lähes 128 miljardin liikevaihtoon ja 10,3 miljardin markan liikevoittoon.

Omistuksen arvo heiluu

Valtiolla on tätä nykyä huomattavia osakeomistuksia 42 yhtiössä. Vuoden lopussa niiden käypä arvo oli noin 250 miljardia markkaa. Siitä reilut 210 miljardia oli pörssinoteeratuissa yhtiöissä. Kun kurssit heiluvat, myös arvo heiluu: huhtikuun lopussa pörssipotti oli supistunut vajaaseen 180 miljardiin markkaan. Suurin syy siihen oli teknologia-osakkeiden alamäki, mikä rokotti erityisesti Soneraa. Tätä nykyä Soneran osuus valtion osakesalkusta on hieman päälle 60 prosenttia. Johtaja Markku Tapio KTM:stä huomauttaakin katsauksessa, että sijoittajan näkökulmasta se on suuri riskikeskittymä.

Riskin hajauttaminen on Tapion ja Mönkäreen mukaan kuitenkin ajankohtaista vasta sitten, kun se on valtion kannalta edullista.
-Ratkaisut tehdään aina yhtiökohtaisesti ja markkinatilanne huomioon ottaen, Mönkäre toisti edeltäjiensä tavoin. Hän huomautti tämän koskevan myös vireillä olevia suunnitelmia karsia halintoneuvostoja valtion omistamissa yhtiöissä. Yhtiöstä riippuu, voidaanko siitä luopua.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.