Mainos

Viennin elpyminen selättäisi työttömyyden – rakennemuutokset vievät vuosia

Jos työttömyyden lisääntymisessä joku yllättää, niin se on kasvun hitaus. Näin arvioi neljän suomalaisen pörssiyhtiön hallituksessa istuva Hankenin professori Anne Brunila.

– Olen ollut itse asiassa yllättynyt siitä, että työttömyyden kasvu on ollut suhteellisen hidasta verrattuna siihen, että Suomen kasvu on ollut useita vuosia nollassa tai miinuksella, sanoo professori Anne Brunila.

Työttömien määrä lisääntyi syyskuussa 8,4 prosenttiin. Tilastokeskuksen mukaan työtä vailla oli 225 000 ihmistä, mikä on 7 000 viime vuotista enemmän.

Työttömyyden taittuminen laskuun voisi tapahtua nopeasti, jos vienti alkaisi vetää. 

– Riippuu hyvin paljon maailmantaloudesta, miten Suomessa käy ja myös siitä, saammeko me omat rakenneuudistuksemme liikkeelle kohtuullisella nopeudella, arvioi Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Leena Mörttinen.

Hallituksen kaavailemat, kiistellyt rakenneuudistukset vaikuttavat joka tapauksessa työllisyyteen hitaasti, vasta muutaman vuoden kuluttua.

– Useimmat niistä tulevat voimaan vasta vuonna 2017 ja rakenteellisille uudistuksille on ominaista se, että vie muutaman vuoden ennen kuin ne vaikuttavat positiivisesti. Ja ensivaikutukset voivat olla jopa lievästi negatiivisia, toteaa Brunila.

Elvytys vai vyönkiristys?

Sekä Mörttinen että Brunila liputtavat rakennemuutosten puolesta, vaikka ne heikentäisivätkin Suomessa kotimarkkinoilla kuluttajien ostovoimaa.

– Se on tosi haastava rasti, koska niillä on negatiivinen vaikutus helposti, mutta me tarvitsemme työmarkkinoille joustoja ja vientiä käyntiin kovassa kilpailussa, sanoo Mörttinen.

– Kotimarkkinalla me emme voi kasvaa pitkässä juoksussa, se loppuu hyvin lyhyeen, että siinä mielessä minulla on ymmärrys tälle politiikalle.

Myös Brunila arvioi, että Suomella ei nyt ole varaa elvyttää, koska se kasvattaisi valtiontalouden alijäämää ja velkoja.

– Laittaisin painopisteen rakenteellisiin uudistuksiin. Ihan sen takia, että meillä ei ole näköpiirissä talouskasvun kiihtymistä maailmalla ja sitä, että Suomi pääsisi nopeasti mukaan uuteen kasvuvauhtiin, sanoo Brunila.

– Mutta fiksuilla rakenteellisilla uudistuksilla ja sillä, että ei nyt kiristetä ihan mahdottomia, niin voitaisiin päästä aika hyvään tilanteeseen.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.