Mainos

Yritystuet menossa remonttiin – 200 miljoonaa kankkulan kaivoon

Työ- ja elinkeinoministeriön oma selvitys yritystukien tehokkuudesta on karua luettavaa.

Suomalainen yritystukiviidakko on kallis ja osittain erittäin tehoton.

Vuonna 2011 erilaisia avustuksia, lainoja ja takauksia maksettiin yrityksille 1,2 miljardia euroa. Niistä peräti 15 prosenttia, lähes 200 miljoonaa euroa oli tehottomia. Ministeriön selvitys patistaakin hallitusta ripeisiin toimiin koko yritystukijärjestelmän uudistamiseksi.

Kaikkein heikoimpia tukia olivat esimerkiksi kauppa-alustuki, kansainvälistysmisavustus, telakoiden innovaatiotuki, työllisyysperusteinen investointituki sekä maa- ja metsätalousministeriön tuki mikroyrityksille.

Starttiraha on jarru

Selvityksen perusteella löytyi myös runsaasti tukia, jotka suorastaan hidastavat rakennemuutosta. Sellaisia tukia olivat esimerkiksi yritysten palkkatuki, energiaverotuki, varustamoiden ympäristöinvestointituki sekä yleisesti tunnettu starttiraha.

Starttiraha kuuluu tukiryhmään, joka arvion mukaan voi tuottaa lyhyen aikavälin hyötyjä, mutta haittaa pitemmän aikaväkin rakennekehitystä ja tuottavuuden nousua.

Yritystukipotista vajaa puolet, 566 miljoonaa euroa osoittautui arvioinnissa tehokkaiksi. Parhaiten toimivat Tekesin, Finnveran ja Finpron tuet.

Tukiviidakossa 4400 työntekijää

Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä todetaan selvityksessä raskaaksi. Erityisesti kuntasektori on suuri ja toimijoita on runsaasti.

Yrityspalveluissa työskentelee kaikkiaan 4 400 työntekijää. Heistä 1 200 saa palkkansa valtiolta. Kunnat työllistävät suoraan 2 400 henkilöä ja vielä 500 välillisesti erilaisten konsulttiyritysten kautta. Lisäksi yrityspalvelutehtäviä hoitaa 300 henkilöä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kautta.

Yrityspalvelujärjestelmän palkkakulut ovat 350 miljoonaa euroa vuodessa. Kuntien osuus summasta on 250 miljoonaa. Mutta selvityksen mukaan todellisia kustannuksia on kaunisteltu.

– Kustannuksiksi pitäisi laskea myös työpaikan kiinteät kustannukset mikä ehkä kaksinkertaistaa palkkamenot 700 miljoonaan euroon, selvityksessä todetaan karusti.

Tämän laskelman mukaan kunnant maksaisivat yrityspalvelujärjestelmän ylläpidosta vuodessa puolen miljardin eli 500 miljoonan euron laskun. Valtion osuus on 200 miljoonaa.

Kyösti Kakkonen: Tuki on kannustin

Peräti 24 yrityksessä omistajana ja sijoittajana mukana oleva Tokmanni -kauppaketjun luoja Kyösti Kakkonen pitää yritystukia välttämättöminä.

– Karsinnan varaa on varmasti sekä henkilöstössä että tukivälineissä. Mutta jos tukien lopettamista vaaditaan, joudutaan vaarallisille vesille. Siinä menetetään tulevaisuuden mahdollisuuksia, Kakkonen pohtii.

Kakkonen ihmettelee miksi esimerkiksi starttirahaa pidetään tuhlauksena.

– Väitän, että 40 miljoonaa maksanut starttiraha on tuonut tähän maahan 400 miljoonan taloudellisen toimeliaisuuden.

Kakkonen kertoo saavansa viikossa kaksi ehdotusta uusiksi yritysideoiksi, joihin häntä pyydetään mukaan. Kakkonen liputtaakin yritystukia nimenomaan start up -yrityksille.

– Symbolinen merkitys on summaa suurempi. Monelle on tärkeä viesti, että joku muukin uskoo yritysideaani ja antaa siihen jopa vähän rahaa, Kakkonen muistuttaa.

Kakkosen mielestä puheet siitä, että yritystuki vääristää kilpailua pitäisi unohtaa.

– Entäs jos se mahdollistaakin kilpailua jollekin alalle tai alueelle.

Häkämies: Riskiä pitää jakaa

TEM:n selvityksen yritystukien elinkeinopoliitisesta vaikuttavuudesta pani aluelle kansliapäällikkö Erkki Virtanen. Taustalla on hallitusohjelman muotoilu, että yritystukien toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus selvitetään laajasti.

Elinkeinoministeri Jyrki Häkämies kertoo MTV3 Uutisille, että tukiviidakon karsinta on pantu jo käyntiin. Mutta valtio aikoo ottaa myös riskiä.

– Olennaista on nyt, että tukipolitiikalla tuetaan kasvua ja kansainvälistymistä. Ajat ovat vaikeat ja valtion tulee olla jakamassa riskiä yritysten kanssa, Häkämies sanoo.

Selvitys antaa hallitukselle toistakymmentä suositusta tukiviidakon perkaamiseen. Parempia tuloksia saataisiin lakkauttamalla tehottomat tuet ja kohdistamalla rahat tehokkaisiin tukiin.

– Säästöä syntyy, kun tukia poistetaan, tukivälineitä ja tietojärjestelmiä yhdistetään ja yrityspalveluiden henkilstömäärää supistetaan, selvitys listaa.

Jos suositukset toteutetaan valtion tukimenot pienenevät jopa 250 miljoonalla eurolla vuodessa.

Valtion yritystuet uhkaavat kasvaa jo tänä vuonna 200 miljoonalla eurolla lähinnä teollisuudelle luvattujen energiaverohuojennusten vuoksi.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.