Mainos

7 kysymystä: Pitääkö Suomen pelätä Venäjää?

Venäjän sotkeutuminen naapurimaansa Ukrainan asioihin huolestuttaa myös Suomessa.

Voiko tilanne kärjistyä kotimaassa? Pystyykö Suomi silloin puolustautumaan, ja kuka seisoo sen rinnalla?

Onko suomalaisilla syytä pelätä Venäjää, Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja Torsti Sirén?

– Venäjä näyttäytyy vuoden 2007 Tallinnan patsaskiistan, vuoden 2008 Georgian sodan ja Krimin haltuunoton valossa arvaamattomana valtionaapurina. Venäjän valtio on kytkenyt politiikan lohkot ja tiedonvälityksen tavoitteidensa edistämiseksi, jolloin se voi helpommin indoktrinoida (aivopestä) kansalaisensakin asettamansa päämäärän taakse. Päämäärä luultavasti on Neuvostoliiton palauttaminen, jollei alueellisesti, niin ainakin sitouttamalla Neuvostoliittoon kuuluneita maita erilaisilla taloudellisilla ja poliittisilla toimenpiteillä. Suomi ei ole entisen Neuvostoliiton maa. 

Jos Ukrainassa syntyy sotilaallinen selkkaus ja kansainvälinen tilanne entisestään kiristyy, mitkä ovat pahimmat mahdolliset seuraukset Suomelle?

– Suomi liittyy Ukrainan kriisiin EU:n kautta. Varsinaista sotilaallista uhkaa en katso Suomeen välittömästi kohdistuvan siitäkään huolimatta, että Venäjä "pelaisi" itselleen myös Itä- ja Etelä-Ukrainan. 

Onko Venäjän lähialuepolitiikka aiempaa röyhkeämpää ja aggressiivisempaa?

– Venäjän lähialuepolitiikka on ollut aiemminkin röyhkeää ja aggressiivista. Tallinnan Pronssipatsaskiistassa Venäjä kokeili rajojaan Natoon ja EU:hun kuuluvan Viron kanssa. Jää spekulaatioiden varaan, mihin asti Venäjä olisi kyennyt menemään, jos Viro olisi ollut ainoastaan EU:n jäsenvaltio ilman Nato-jäsenyyttä. Georgiassa Venäjä pystyi kansainvälisestä paheksunnasta huolimatta toimimaan varsin vapaasti, koska Georgia ei kuulu EU:hun eikä Natoon. 

Mikä Suomea suojaa, jos Venäjä kohdistaa siihen sotilaallista aggressiota? Onko suoja riittävä?

– EU-jäsenyys antaa meille yhteisöllistä suojaa poliittisten ja taloudellisten pakotteiden muodossa, muttei tarjoa sotilaallista pidäkettä Venäjän käyttäessä aggressiossaan sotilaallista voimaa. Naton rauhankumppanuusohjelma ei tuo minkäänlaisia turvatakuita Venäjää vastaan. Ukrainakin on rauhankumppanuusmaa. Vain Naton kautta Suomen on mahdollista saada riittävän uskottava ja ennaltaehkäisevä sotilaallinen pidäke Venäjää vastaan. 

Venäjällä on ollut tapana aiheuttaa provokaatioita lähimaissaan, joiden asioihin se haluaa vaikuttaa. Millainen maaperä Suomessa on tällaiselle?

– Aina sellainen provokaatio mahdollista on. Esimerkiksi lapsiasioissa lietsojat ovat saaneet puolelleen jonkin verran porukkaa. Suomen venäläisväestö ei kuitenkaan ehkä ole yhtä yhtenäinen tai venäläismielinen kuin esimerkiksi Baltiassa. Lisäksi meillä on onneksi koulutettu väestö ja vapaa tiedonvälitys. Propaganda ei enemmistöön uppoa. 

Miten Suomi pystyy puolustautumaan provokaatiota vastaan?

– Totuudella. Jakamalla oikeaa tietoa siitä, että Suomi on läntinen liberaalidemokratia, jossa ihmisillä on laajat oikeudet ja vapaudet. 

Voiko Venäjällä alkaa levitä tulkinta, että Suomikin on oikeastaan osa Venäjää?

– En pidä sitä mitenkään mahdottomana. Tämä kuuluu propagandan keinovalikoimaan. Krimillä Vladimir Putinin lähipiirin kuuluvat moottoripyöräharrastajat naureskelivat haastattelussa puoliksi vitsillä, että Suomikin on kuulunut Venäjän keisarikuntaan.  

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.