Mainos

Afrikan maat jättämässä joukolla kansainvälisen rikostuomioistuimen

Kun kansainvälinen rikostuomioistuin ICC perustettiin vuonna 1998, tarkoituksena oli saada aikaan kattava järjestö, maailman omatunto, joka olisi uhrien viimeinen mahdollisuus saada oikeutta.

Liki kaksi vuosikymmentä myöhemmin useat afrikkalaiset valtiot ovat lähdössä tuomioistuimesta, jota ne syyttävät valkoisten uuskolonialistiseksi järjestöksi. Yhdysvallat, Venäjä, Kiina sekä monet arabimaat eivät ole koskaan tuomioistuimeen edes liittyneet. Onko unelma koko maailman tuomioistuimesta siis vähitellen romuttumassa?

– On totta, että ICC on hankalassa tilanteessa. Ne, jotka olivat tuomioistuinta perustamassa, eivät varmaankaan ajatelleet, että näin tulisi käymään. Oma pyrkimykseni on katsoa rikostuomioistuimen syntyhistoriaa hyvin pitkällä aikaperspektiivillä. Se, että ylipäänsä on olemassa tuomioistuin, jossa on toista sataa valtiota mukana, on aivan ihmeellinen saavutus, muistuttaa kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta. 

"Valkoisten oikeus" 

Afrikan maista Gambia, Etelä-Afrikka ja Burundi ovat jo ilmoittaneet jättävänsä tuomioistuimen. Kenia ja Uganda voivat seurata perässä. Gambian viestintäministeri Sheriff Bojang kiteytti tuntemuksia viime kuussa, kun ilmoitti maansa lähdöstä. 

 

 Uhrien viimeinen toivo

  • Kansainvälinen rikostuomioistuin (International Criminal Court, ICC) tutkii kansanmurhia, rikoksia ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksia. Se perustettiin vuonna 1998 Rooman sopimuksella, joka tuli voimaan vuonna 2002.  
  • ICC käsittelee vain tapauksia, joita maiden omat tuomioistuimet eivät voi tai halua käsitellä. Tapaukset tulevat käsittelyyn joko jäsenmaan, pääsyyttäjän tai YK:n turvallisuusneuvoston aloitteesta.  
  • ICC:n tuomiovalta koskee vain rikoksia, jotka ovat tapahtuneet jäsenmaassa tai joissa epäilty on jäsenmaan kansalainen. Muihin rikoksiin tarvitaan turvallisuusneuvoston pyyntö.  
  • ICC tuomitsee ihmisiä, ei valtioita.  
  • ICC:n perustamissopimuksen on ratifioinut 124 maata. Suomi ja valtaosa Euroopan maista ovat mukana. Sen sijaan Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja useat arabimaat ovat jättäytyneet ulkopuolelle. 

– ICC on kansainvälinen valkoisten oikeus. Sen tehtävänä on jahdata afrikkalaisia, hän syytti. 

Afrikan maiden valituksilla on kieltämättä perusteita. Kaikki henkilöt, joita vastaan ICC on nostanut syytteitä, ovat afrikkalaisia. Georgian ja Venäjän vuoden 2008 sotaa lukuun ottamatta myös kaikki tutkinnat koskevat Afrikassa tehtyjä rikoksia.

ICC:n mukaan useissa tapauksissa maat ovat itse pyytäneet siltä tutkintaa. ICC:n ensimmäinen pääsyyttäjä Luis Moreno Ocampo nosti aikanaan syytteitä piittaamatta maantieteellisestä paikasta. Se oli Koskenniemen mukaan virhe.

– Juttuja on katsottava myös poliittisesta kontekstista. Sellainen juridinen yltiöidealismi, jossa lähdetään syyttämään joka suuntaan, kun vain nähdään, että jotakin on tapahtunut, on tuhoisaa. Eipä sitten kuitenkaan lähdetty syyttämään esimerkiksi Natoa Kosovon pommituksista, hän muistuttaa.

– Syyttäjä tavallaan unohti, että tuomioistuin toimii poliittisessa kontekstissa, jossa mikä tahansa toimi, johon se ryhtyy, vie sen olemassa olevan konfliktin osapuoleksi. Kun tuomioistuin näyttäytyy konfliktin osapuolena, se ei tietenkään voi ylläpitää sellaista puolueettomuuden ilmiasua, joka on tärkeää oikeudelliselle elimelle ja varsinkin tuomioistuimelle.

Koskenniemen mukaan Suomessa on vaikea ymmärtää, miten herkkä asia epäily kolonialismista Afrikassa on.

– Esimerkiksi Yhdysvallat ei tullut mukaan tuomioistuimeen. Se oli poliittinen ratkaisu, joka tietysti keikautti tuomioistuimen toimintaympäristöä. Sinne jäi Afrikan maita, joita on helppo ottaa esille, mikä helposti koetaan neokolonialismina, professori sanoo.  

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.