Mainos

Ariel Sharon: Voimajohtaja mukana kaikissa Israelin konflikteissa

Ariel Sharonia on luonnehdittu Israelin kansan keskuudessa lempinimillä "Israelin kuningas" ja "Jumalan leijona", pitkälti Sharonin sotilastaustan takia. Sharon osallistui kaikkiin keskeisiin konflikteihin aina Israelin valtion perustamistaisteluista alkaen ja hän teki myös pitkän poliittisen uran päätyen maan 11. pääministeriksi.

Sharon sai kahdeksan vuoden koomaan johtaneen sairauskohtauksen valtansa huipulla vuonna 2006. Sharon on ollut koomassa kahdeksan vuotta, ja viime päivinä hänen elintoimintonsa ovat heikentyneet.

Aseissa jo teininä

Valko-venäläistaustaisten vanhempien toinen lapsi Ariel Scheinermann syntyi 1928 silloisen brittiläisessä Palestiinassa. Hän meni toisen maailmansodan aikana 14-vuotiaana mukaan juutalaiseen maanalaiseen aseelliseen nuorisotoimintaan josta muotoutui aikaan Israelin armeija.

Israelin valtion syntyvaiheissa Sharon nousi nopeasti johtotehtäviin erilaisissa operaatioissa nopean ja kekseliään strategisen ja taktisen osaamisensa ansiosta. Erikoiskykynä hänellä oli saada vaatimattomilla resursseilla ja miesvoimalla – sissitoiminnalla – merkittäviä voittoja kohdistamalla hyökkäyksiä vihollisen arkoihin kohtiin.

Sotilasura päättyi verilöylyyn

Sharon oli myös niin omapäinen, että Israelin sotilasjohdolla oli paikoin vaikeaa pitää häntä kurissa.

1956 Suezin sodan, 1967 Kuuden päivän sodan, 1973 Jom Kippur-sodan ja 1982 Libanoniin hyökkäyksen jälkeen Sharonin sotilasura päättyi Sabran ja Shatilan palestiinalaispakolaisleirien verilöylyyn, jossa libanonilaisten maroniittikristittyjen iskuryhmät surmasivat ainakin sadoittain siviilejä israelilaisjoukkojen alaisilla alueilla.

Israelin armeijan katsottiin myöhemmssä tutkinnoissa olleen epäsuorasti vastuussa tapauksesta ja Sharon joutui eroamaan puolustusministerin virasta.

Sharon kuitenkin jatkoi politiikassa ja oli hallituksissa eri ministerinpaikoilla, kunnes kohosi pääministeriksi 2001. Tätä edelsi kiistelty käynti Jerusalemin Temppelivuorella. Tuossa tapauksessa Sharon ja tuhatkunta israelilaispoliisia kävelivät juutalaisten ja islamilaisten pyhillä paikoilla ja Sharon sanoi paikan pysyvän Israelin valvonnassa. Palestiinalaiset kiihtyivät tästä ja syntyi kansannousu.

Raivostutti myös juutalaisia

Israelin myrskyisässä sisäpolitiikassa Sharon osoittautui sotilasuraansa verrattavissa olevaksi voimahahmoksi. Hän johti Israelin vetäytymistä Gazasta 2005 ja raivostutti äärijuutalaiset. Sharon toisaalta kannatti siirtokuntien perustamista Länsirannalle. Lisäksi Sharon oli israelilaisosapuoli Yhdysvaltain 2003 aloittamassa Lähi-Idän tiekartta -rauhanohjelmassa ja neuvotteli palestinalaispresidentti Mahmud Abbasin kanssa.

Sharon päihitti poliittisen kilpailijansa, nykyisen pääministeri Benjamin Netanjahun 2005 Likud-puolueen johtajaäänestyksessä ja perusti oman Kadima-puolueen. Kadimalle ennakoitiin vaalivoittoa ja Sharonin pääministeriydelle jatkoa vuoden 2006 vaaleissa, mutta sairastuminen päätti uran.

Sikareja, vodkaa ja muita herkkuja

Ariel Sharon oli runsaasti ylipainoinen ja hänen kerrottiin olevan mieltynyt herkkuihin, välipaloihin ja vodkaan. Hän myös poltti sikareja. Lisäksi hän kärsi verenpaineesta ja korkeasta kolesterolista. Seikat saattoivat tukea hänen sairastumistaan.

Sharon sai ensimmäisen, suhteellisen lievän aivoverenvuotokohtauksen 18. joulukuuta 2005 ja vakavamman, nykytilaan johtaneen kohtauksen 4. tammikuuta 2006. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.