Mainos

Asiantuntija uskoo Breivikin traumalapsuustarinaan: "Suomessa humalageeni ruokkii väkivaltaa"

Kolmen sukupolven tragedia johtaa väkivaltaan myös Suomessa. Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma pitää Anders Behring Breivikin lapsuustarinaa uskottavana.

Oikeuspsykiatri Lauerma tutustui Norjan TV2 materiaaliin. Ylilääkäri ei ottanut kantaa lähteiden luotettavuuteen, mutta piti kertomusta loogisena.

– Kolmen sukupolven malli on kokemusperäisesti havaittu hyvin yleiseksi tämän tyyppisissä vakavissa häiriintyneisyystiloissa.

Asiasta on vähän varsinaista tutkimustietoa. Varhaista traumatisoitumista voi kuitenkin Lauerman mukaan pitää vahvana väkivallan riskitekijänä.

Mukana on kuitenkin myös geneettisiä tekijöitä.

– Tunnekylmyyden geenit näyttävät vaikuttavan osaltaan siihen, että ihminen käyttäytyy asosiaalisesti ja tuhoavasti eli tässä saattavat geneettiset tekijät sekä ympäristötekijät vaikuttaa vahvasti samaan suuntaan ja aikaansaada sitten tuhoisan lopputuloksen.

Lapsen etu

Breivikin tapauksessa oikeuden päätös jyräsi asiantuntijat ja tulevaa joukkomurhaajaa ei huostaanotettu suosituksista huolimatta. Viimeisen sanan lapsen huostaanotosta antoi siis oikeus.

Breivikin kohdalla päätös oli jo silloin kyseenalainen, mutta Lauerman mukaan samalla on hyvä muistaa, että asiantuntijoiden lausunnot perustuvat kuitenkin jälkiviisauteen.

– Oikeuden päätös on aina silloin tällöin asiantuntijapäätöksen vastainen, hyvin samantyyppisesti kuin on tässä tapauksessa kuvailtu olleen, eli lapsen huostaanottoa hätätilanteen vuoksi suositeltiin, mutta äidin puolustautuessa ja hänen asianajajansa aggressiivisten kannanottojen seurauksena oikeus päätti toisin. Kyllä meillä Suomessa myös tämä huostaanottokynnys on hyvin korkea.

Humalageeni 

Vaikka Lauerma ei halua viitata mihinkään yksittäiseen tapaukseen Suomessa, kolmen sukupolven malli piirtyy meilläkin.

– Me tiedämme valtavan laajasta vankilapsykiatrisesta kokemuksesta, että on hyvin usein kyse usean traumatisoituneen sukupolven ketjusta, kun ihmisen elämä lähtee sitten kaltevalle pinnalle ja päätyy väkivallantekoihin.

Sukupolvien traumoja tutkitaan entistä enemmän, mutta vielä aika vähän. 

– Tämän hetken henkirikollisten osalta me tiedämme vähän, koska kovia faktoja on vaikea saada isovanhempien sukupolvesta.

Sodat selittävät osin ongelmia, mutta Suomessa on ollut korkea henkirikoskuolleisuus jo ennen 1900-lukua.

– Jo 1800-luvulla Suomessa surmattiin hyvin paljon enemmän ihmisiä kuin esimerkiksi Ruotsissa laskettuna per 100 000 henkeä ja tälle on mm. sitten geneettisiä syitä, jotka liittyvät humalaväkivaltaan.

Sotatraumoilla on kuitenkin osuutensa ja se on heijastunut aikanaan mm. suoraan lapsien surmaamiseen.  

– 1950-luvun Suomessa lapsen todennäköisyys tulla surmatuksi oli 18-kertainen verrattuna siihen mitä se on 2000-luvulla ollut (100 000 lasta kohden). Vielä 90-luvullakin tämä riski oli kaksinkertainen. Se on koko ajan vähentynyt.

– Sodan jäljiltähän oli hyvin paljon vakavasti traumatisoituneita miehiä, jotka eivät saaneet mitään apua ja olosuhteet olivat muutenkin kovin vaikeat.

Yksinäiset äidit olivat kovilla.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.