Mainos

EN jäädytti Venäjän äänioikeuden

Euroopan neuvosto rajoittaa Venäjän jäsenoikeuksia Tshetshenian sodan vuoksi. EN:n parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi tänään Strasbourgissa esityksen Venäjän äänioikeuden hyllyttämisestä. Venäjän valtuuskunta marssi ratkaisun jälkeen ulos kokoussalista puheenjohtajansa Dimitri Rogozinin johdolla.

Venaja

Vielä tammikuun istunnossa täysien jäsenoikeuksien kannattajat voittivat kahdeksan äänen enemmistöllä. Nyt päätös tehtiin äänin 78-69. Venäjän valtuuskunta ei voi osallistua äänestyksiin yleiskokouksessa tai komiteoissa. Päätös on voimassa, kunnes se puretaan. Ensimmäinen mahdollisuus tähän tarjoutuu kesäkuun yleiskokouksessa. Epäselväksi jäi, mitä poliittisia seurauksia päätöksestä lopulta seuraa.

Yleiskokous hyväksyi lisäksi poliittisen komitean raportin, jossa ei enää aseteta Venäjälle uutta takarajaa. Ellei maa osoita heti selvää edistymistä poliittisten neuvotteluiden aloittamisessa ja tulitauon aikaansaamisessa, EN:n ministerikomitean tulisi ryhtyä toimiin maan erottamiseksi kokonaan neuvoston jäsenyydestä. Järein uhka on ns. valtiokanne, jonka muut EN:n jäsenmaat voisivat nostaa Venäjää vastaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

Osa Venäjän valtuuskunnasta uhkasi ennen äänestystä vetäytyä kokonaan EN:n toiminnasta, jos maan jäsenoikeuksia rajoitetaan. Vakavaksi luonnehdittu päätös tehtiin kieli keskellä suuta. Kokous keskeytettiin ennen äänestystä ja esitysten sääntöjenmukaisuus tarkastettiin huolellisesti.

Suomen valtuuskunta jakautui tammikuiseen tapaan kahteen leiriin. Venäläisten äänioikeuden säilyttämisen puolesta äänestivät Mikko Elo, Jaakko Laakso ja Tytti Isohookana-Asunmaa. Jäsenoikeuksia halusivat rajoittaa Anneli Jäätteenmäki ja Martti Tiuri. Äänestystä olivat seuraamassa parlamentaarikkojen ohella Suomen ulkoministeriön linjajohtaja Rene Nyberg ja suurlähettiläs Erkki Kourula.

Euroopan neuvosto on Venäjälle tärkeä kansainvälinen areena. Maa maksaa EN:n noin 906 miljoonan markan vuosibudjetista runsaan 12 prosentin suuruisen osuuden. Summa on suurempi kuin Venäjän osuus YK:n toimintakuluista.

Nyrkitkin heiluivat

Tshetshenia-kysymys ja Venäjän jäsenoikeudet ovat jälleen esillä parlamentaarikkojen kesäkuun kokouksessa. Yhtään maata ei ole koskaan erotettu kokonaan EN:n jäsenyydestä. Kun tällainen toimi oli esillä Kreikan sotilaskaappauksen jälkeen, maa ehti itse erota ensin.

Yleiskokous kävi tänään Tshetshenia-kysymyksestä ja Venäjä-pakotteista värikkään kolmen tunnin pituisen keskustelun ja äänesti vielä pitemmän ajan muutosesityksistä. Parlamentaarikot hyväksyivät joukon tiukennuksia poliittisen komitean esittämiin sanamuotoihin. Tunteet kävivät kuumina myös kokoussalin ulkopuolella. Venäjän valtuuskuntaan kuuluva dagestanilainen edustaja sai maistaa tshetsheeninyrkistä tauolla. Paikalle jouduttiin kutsumaan poliisivoimia.

Tshetsheeneitä piilossa Groznyin kellareissa

Eniten toistettu näkemys keskustelussa oli, ettei sen paremmin Venäjän valtuuskunnan valtakirjojen hylkääminen kuin äänioikeuden hyllyttäminenkään pelasta yhtään ihmishenkeä. Tshetsheniassa vieraillutta Euroopan neuvoston valtuuskuntaa johtanut britti lordi Judd vaati EN:n jäsenmaiden hallituksia kantamaan vastuunsa. Hän ihmetteli, miksi väitettyjä ihmisoikeusrikkomuksia ei ole viety Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyyn. Judd huomautti, että Euroopan neuvosto on ainoa järjestö, joka on kyennyt luomaan kanavat Venäjälle Tshetshenian selkkauksen aikana.

Venäjän valtuuskunnan valtakirjojen hylkäämistä esittänyt kristillisdemokraattien ryhmän puheenjohtaja hollantilainen Rene van der Linden vaati neuvostoa pitämään kiinni periaatteistaan. Venäjä ei ole hänen mukaansa toteuttanut perustavaa laatua olevia vaatimuksia, jotka tammikuussa asetettiin.

Zhirinovskin toivoma päätös

Konservatiiviryhmän puheenjohtaja britti David Atkinson oli toista mieltä. Hän kuvaili äänioikeuden viemistä tai valtakirjojen hyllyttämistä elepolitiikkana, joka olisi väärin ihmisoikeuksien puolesta työskentelevää Venäjän valtuuskuntaa kohtaan. Enemmistö Atkinsonin ryhmästä oli kuitenkin toista mieltä ja äänesti äänioikeuden jäädyttämisen puolesta.

Suomalaisista kansanedustajista Jaakko Laakso piti avainvaatimuksena poliittista ratkaisua, johon vaadittavia neuvotteluja on kuitenkin ollut vaikea toteuttaa. Laakson mielestä Venäjän EN-edustajat ovat yhteistyökumppaneita, joita ei tule rangaista.
-Sekä Euroopan neuvostossa että Venäjällä on ihmisiä, jotka haluavat Venäjän ulos EN:sta. Tähän ansaan ei pidä mennä, 47-jäsenistä yhtyneen vasemmiston ryhmää johtava Laakso huomautti. Tähän viittasi myös liberaaliryhmän puheenjohtaja, virolainen Kristiina Ojuland. Hän muistutti äärikansallisen Vladimir Zhirinovskin toivoneen Venäjän valtakirjojen jäädyttämistä.

Ajanpuutteen vuoksi suuri osa puheista jäi vain kirjalliseen muotoon. Anneli Jäätteenmäki korosti, että EN on pohjimmiltaan ihmisoikeusjärjestö, ei poliittinen yhteistyöjärjestö. Tytti Isohookana-Asunmaa toivoi, että Venäjän hallitukselle annettaisiin selkeä signaali pyrkiä pikaiseen kriisin päättämiseen Tshetsheniassa.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.