Mainos

Vanity Fair: Ensin hänestä puhui koko bisnesmaailma, sitten korttitalo romahti – 19-vuotias koulupudokas teki miljardien huijauksen

Vanity Fair -lehden tutkiva toimittaja paljastaa vastikään julkaistussa artikkelissa, miten aiemmin startup-ihmelapsena julkisuudessa esiintynyt Elizabeth Holmes onnistui huijaamaan lääkealan ammattilaisia, tutkijoita ja pääomasijoittajia

Toimitukselta: Tämä artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran 18.9. klo 6.07. Juttu piti kaikilta osin paikkaansa, mutta MTV Uutisilla tapahtui artikkelin kohdalla arviointivirhe sitaattien määrässä. Artikkelia on päivitetty 19.9. klo 20.15. Sitä on nyt lyhennetty ja siihen on lisätty muita lähteitä. Alkuperäisen artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan Vanity Fairin verkkosivuilta.

Lehden mukaan Holmes rakensi verinäytteiden ottoon liittyvän tekaistun teknologian ympärille miljoonabisneksen ja verhosi mullistavaksi väitetyn teknologian toimintaperiaatteet salaisuuksiin.

”Bisnesmaailman ihmelapsen”, Elizabeth Holmesin tarina alkoi murentua, kun vuoden 2015 lokakuussa The Wall Street Journal julkaisi syyttelevän artikkelin, jossa yrityksen vihjailtiin olevan vain julkisivu suurelle huijaukselle. Artikkelissa sanottiin, ettei yrityksen mullistavana esitelty verenottotekniikka todellisuudessa toimisi ja että Theranos tutkisi todellisuudessa kaikki ottamansa verinäytteet kilpailijoidensa välineillä.

Holmes oli noussut Yhdysvaltain Piilaaksossa kaikkien ihailemaksi hahmoksi. Hän oli perustanut 9 miljardin dollarin arvoisen, verinäytteiden ottoon erikoistuneen, startup-yrityksen 19-vuotiaana jätettyään kesken opintonsa Stanfordin maineikkaassa yliopistossa. Samalla hänestä oli tullut maailman nuorin itse miljardiomaisuutensa tehnyt nainen.

Mikä selittää sen, että tämä nainen oli onnistunut huijaamaan niin montaa ihmistä?

Vanity Fair kirjoittaa, että kuten idolinsa Applen keulakuva Steve Jobs, myös Holmes kiinnitti erityisen paljon huomiota johtamansa yrityksen ”tarinaan”. Theranos ei pyrkinyt ainoastaan luomaan tuotetta, joka revittäisiin käsistä ja täyttäisi sijoittajien taskut. Yrityksen tavoitteet olivat paljon ylevämpiä.

Theranosin kehittämän teknologian oli tarkoitus mahdollistaa satojen tautien testaamisen helposti vain pienestä, sormenpäästä otetusta veritipasta. Yrityksen tekniikka tekisi perinteisistä verikokeista turhia.
Merkittävän keksinnön oli tarkoitus pelastaa miljoonia henkiä ja kuten Holmes itse asian muotoili, ”muuttaa maailmaa”.

Holmes komeili säännöllisesti muun muassa talousmaailman suurimpien julkaisujen, kuten Fortunen, Forbesin, Inc.:n kansissa. The New Yorker kirjoitti naisesta henkilökuvan ja Yhdysvalloissa suosittu talk show -isäntä Charlie Rose kutsui naisen ohjelmansa vieraaksi.

Sivussa Holmes kartutti lähes neljän miljardin dollarin omaisuuden.

Miksi kukaan ei tajunnut humpuukia?

Vanity Fairin mukaan syy, miksi Holmesin tarina oli vedonnut Piilaaksossa, liittyy juuri tarinaan. Jokaisella yrityksellä on oma erityinen tarinansa. Tavallisimmin kyseessä on vain hieman kiillotettu versio siitä, miten yritys sai todellisuudessa alkunsa.

Vanity Fairin artikkelissa selitetään väittämää teorialla, jonka mukaan Piilaakson riskisijoittajat eivät juurikaan tiedä varmuudella, mitä he ovat tekemässä. On mahdotonta ennustaa tarkasti, mikä seuraava ”suuri juttu” tulee olemaan. Niinpä he asettavat pienen panoksen jokaiselle mahdolliselle yritykselle ja toivovat, että edes yksi niistä toisi mukanaan pikavoiton.

Tavallisimmin yrittäjät pyrkivät kaunistelemaan saavutuksiaan kertomalla, että heidän keksintönsä tulee muuttamaan maailmaa. Se tuntuu vetoavan sijoittajiin, koska myös he kieltävät olevansa ainoastaan rahan perässä, Vanity Fairin toimittaja pohtii.

Tämä houkuttelee paikalle teknologiaan erikoistuneet tiedotusvälineet, jotka ovat usein valmiita tarjoamaan yrityksille medianäkyvyyttä vastineeksi pääsystä niiden sisäpiiriin – jopa silloin, kun yritys yrittää muuttaa maailmaa tuomalla jäätelöä asiakkaidensa kotioville aiempaa tehokkaammin.

Lähes 130 neliökilometrin laajuinen Piilaakso on luonut maailmaan enemmän vaurautta kuin mikään muu paikka ihmiskunnan historiassa. Vanity Fairin toimittaja summaa, että loppujen lopuksi ei ole kuitenkaan kenenkään intresseissä kiinnittää huomiota alueella ajoittain esiintyvään humpuukiin.

Jobsia ihaileva nuori innovaattori häikäisi

Kun Elizabeth Holmes tärähti paikalle vuoden 2003 tienoilla, hänellä oli luonnostaan vetoava tarina.
Vaikutti siltä, että vihdoin oli syntynyt naispuolinen innovaattori, joka ruumiillisti Piilaakson hengen. Henkilö, joka todella pyrki tekemään maailmasta parempaa paikkaa.

Holmes hioi tarinansa lähelle täydellisyyttä sadoissa medialle annetuissa haastatteluissa.

Wired-lehden mukaan kaikki alkoi Holmesin neulakammosta. Hän pelkäsi verikokeita ja päätti keksiä keinon, jolla pienestä määrästä verta pystyttiin ottamaan tarvittavat testit. 
 
Holmes opiskeli Stanfordin yliopistossa kemian tekniikkaa ja suoritti Singaporessa opintoihinsa liittyvän harjoittelun. Wired-lehden mukaan Singaporessa Holmes oli mukana kehittämässä pikatestiä, joka havaitsisi SARS-viruksen.

Palattuaan Yhdysvaltoihin hän kehitteli lääkelaastaria ja esitteli sen yliopiston tohtorille ilmoittaen samalla jättävänsä opinnot ja perustavansa oman yhtiön.

Hän puhui Vanity Fairin mukaan myös siitä, kuinka hänellä ei ollut lapsena tapana leikkiä Barbie-nukeilla ja kuinka hänen isänsä, Christian Holmes IV, joka työskenteli ympäristöteknologian parissa Enronilla ennen valtion palvelukseen siirtymistä oli yksi hänen suurimmista esikuvistaan.

Yksi merkillepantavimmista yksityiskohdista oli kuitenkin hänen ehdoton ihailunsa Apple-perustaja Steve Jobsia kohtaan.

Myös media pani tämän merkille ja nosti otsikoihin. Uutiskanava CNBC:n viime syyskuussa julkaistussa verkkouutisessa kysytään suoraan: Onko hän seuraava Steve Jobs?

Holmes myös esiintyi lähes aina Jobsin tutuksi tekemässä mustassa poolopaidassa. Talouslehti Incin artikkelissa yhtäläisyyksiä haetaan myös Jobsin ja Holmesin lapsuudesta.

- Molemmat olivat lapsena yksinäisiä. Nuoruudessa molemmat kiinnostuivat filosofiasta:  Jobs luki Platonia Holmes Marcus Aureliuksen teoksia. Molemmat olivat myös koulupudokkaita, Incin jutussa kerrotaan.

Kuten Jobs, Holmes piti yritystään koko elämänään. Hän ei juurikaan poistunut toimistolta ja kävi kotonaan vain nukkumassa. Syntymäpäiviään juhlistaakseen Holmes piti juhlat Theranosin päämajalla. Vieraiksi kutsuttiin yrityksen työntekijät.

Toimittaja kiinnitti huomiota salailuun

John Carreyrou ei ollut vaikuttunut hehkutuksesta. Uppiniskaisenakin pidetty, terveysaiheisiin erikoistunut The Wall Street Journalin toimittaja hämmästyi luettuaan Theranosista kertovan artikkelin The New Yorker -lehdestä.

Hän ihmetteli erityisesti tapaa, jolla yritys pyrki salailemaan toimintaansa liittyviä asioita.

Hän kiinnitti huomiota myös Holmesin kyvyttömyyteen selittää, miten yrityksen teknologian oli käytännössä tarkoitus toimia. Kun The New Yorkerin toimittaja kysyi Holmesilta Theranosin käyttämästä näytteenottotekniikasta, nainen vastasi kryptisesti:

– Kemiallinen toimenpide suoritetaan niin, että kemiallinen reaktio tapahtuu ja luo merkin kemikaalisesta vuorovaikutuksesta näytteen kanssa, mikä käännetään tulokseksi, joka sitten tarkastetaan sertifioitujen laboratoriotyöntekijöiden toimesta, lehdessä kerrotaan.

Pian artikkelin julkaisun jälkeen Carreyrou alkoi tutkia Theranosin toimintaa tarkemmin. Kävi ilmi, että yrityksen tarinalla oli hämärä kääntöpuoli, johon liittyi muun muassa kyseenalaisia laboratoriomenetelmiä ja -tuloksia.

Kun Carreyrou aloitti aiheesta kirjoittamisen, ”supertähtilakimies” ja Theranosin hallituksen jäsen David Boies, joka oli käynyt aiemmin muun muassa Bill Gatesin kimppuun, vieraili lehden toimituksessa pitääkseen viiden tunnin mittaisen palaverin. Myöhemmin hän palasi tavatakseen lehden päätoimittaja Gerard Bakerin.

Tästä nousi suuri kohu, jonka aikana Holmes päätti tiiminsä kanssa suostua CNBC-kanavan haastatteluun. Haastattelu tehtiin talousaiheisessa Mad Money -ohjelmassa, jota juonsi naiselle entuudestaan tuttu toimittaja Jim Cramer.

Voit katsoa haastattelun alta. Holmesin osuus alkaa noin videon kohdassa 1 minuuttia 30 sekuntia:

Kun nainen palasi Piilaaksoon, oltiin päästy yksimielisyyteen siitä, että Holmesin olisi viimein vastattava myös yrityksensä satojen työntekijöiden kysymyksiin.

Kaikille yhteisesti lähetetty sähköpostiviesti kehotti kaikkia ilmestymään toimiston kahvioon. Siellä Holmes aloitti tarkkaan mietityn puheen tyypilliseen tapaansa, selittäen uskollisille kollegoilleen, miten he tulisivat muuttamaan maailmaa. Kun Holmes jatkoi, hänen puheeseensa hiipi kiihko.

”The Wall Street Journal kirjoitti potaskaa” ja ”Carreyrou pyrki vain haastamaan riitaa”, naisen kerrotaan väittäneen häivähdys raivoa äänessään.

Kokouksen päätyttyä yleisö kuitenkin reagoi raivokkaasti. Työntekijät eivät enää uskoneet tarinaa.

Holmesin tarina vetosi Piilaaksossa

Holmesin todellinen tarina on kiiltokuvaversiota monimutkaisempi. Useimmat professorit olivat jo aiemmin selittäneet innokkaalle opiskelijalle, että hänen ideansa oli käytännössä mahdoton toteuttaa.

– Kerroin hänelle, että en usko idean toimivan, Phyllis Gardner, Stanfordin lääketieteen professori sanoo Vanity Fairin haastattelussa.

Gardnerin mukaan on mahdotonta saada tarkkoja tuloksia sormenpäästä otetusta verinäytteestä, toisin kuin Theranos väittää. Kun sormeen tehdään pistos, neula rikkoo soluja ja mahdollistaa kuona-aineiden ja muiden näytteen kannalta haitallisten aineiden pääsyn verinäytteeseen.

Holmes onnistui kuitenkin keräämään rahoitusta kuuden miljoonan dollarin edestä. Myöhemmin summa kasvoi yli kymmenkertaiseksi.

Piilaaksossa rahan vastaanottamiseen liittyy yleensä velvoitteita. Holmes onnistui kuitenkin saamaan rahoitusta silläkin ehdolla, ettei hänen tarvitsisi paljastaa sijoittajille, miten hänen kehittämänsä näytteenottotekniikka todellisuudessa toimii.

Holmes painotti myös, että hänen tulisi saada päättää yrityksensä asioista yksin. Salamyhkäisyys karkotti joitain sijoittajia.

Holmes palkkasi yritykseen satoja markkinoijia, myyjiä, viestinnän ammattilaisia ja jopa Oscar-palkinnon voittaneen elokuvantekijän, joka sai tehtäväkseen tuottaa yrityksestä lyhytdokumentteja.

Holmes oli jo aiemmin osoittanut kykenevänsä myös kriisinhallintaan. Esimerkiksi vuonna 2012 Holmes aloitti yhteydenpidon Yhdysvaltain puolustusministeriön kanssa ja ehdotti, että valtio ryhtyisi hyödyntämään Theranosin näytteenottotekniikkaa Afganistanin sotatantereilla.

Puolustusministeriön ammattilaiset kuitenkin huomasivat pian, että tekniikka ei ollut täysin luotettavaa ja että sitä ei oltu testattu valtion ruoka- ja lääketurvallisuudesta vastaavien viranomaisten toimesta.

Kun ministeriö tiedotti kyseisiä viranomaisia asiasta, Holmes otti The Washington Timesin mukaan yhteyttä kenraali James Mattisiin, joka oli laittanut pilottihankkeen alulle. Hän lähetti kollegoilleen välittömästi sähköpostiviestin, jossa ehdotettiin projektin viemistä eteenpäin epäilyistä huolimatta. Valtion tehtävistä eläköidyttyään hän liittyi Theranosin hallitukseen.

Viranomaiset huomasivat virheitä näytteissä

Kun Holmes poukkoili ympäri maailmaa yksityiskoneellaan, puhui kansainvälisissä paneelikeskusteluissa Bill Clinton rinnalla ja esiintyi TED-tilaisuuksissa intohimoisena yritysmogulina, kaksi erillistä Yhdysvaltain hallituksen organisaatiota ryhtyi tutkimaan Theranosta kaikessa hiljaisuudessa.

Elokuussa 2015, kuukausia ennen The Wall Street Journalin artikkelin julkaisua, kolme Yhdysvaltain lääke- ja elintarvikevirasto FDA:n tutkijaa saapui Theranosin Palo Altossa sijaitsevalle pääkonttorille.

Kaksi muuta tutkijaa lähetettiin yrityksen verilaboratorioon Kalifornian Newarkiin vaatimaan lupaa tarkistaa yrityksen tilat.

Viranomaiset huomasivat merkittäviä virheitä yrityksen potilaille tehdyissä verikokeissa. Selvisi myös, että Newarkin laboratoriota pyöritti henkilö, jonka työkokemusta kuvailtiin puutteelliseksi.

Joidenkin Theranosin tekemien testien todettiin olevan niin epätarkkoja, että ne saattaisivat aiheuttaa yrityksen potilaille vakavia terveysriskejä.

Theranos näytti vähät välittävän sekavista laboratoriotuloksistaan. Yritys oli toimittanut ainakin 81 potilaalleen kyseenalaisia tuloksia.

Kun yrityksen johtoryhmä kerääntyi tilannehuoneeseen lokakuisena perjantaiaamuna, Holmes ja hänen neuvonantajansa kuvittelivat, että The Wall Street Journal julkaisisi yhden yritystä sättivän artikkelin ja että Holmes onnistuisi liennyttämään kohun helposti.
Todellisuus oli kuitenkin täysin toinen. Carreyrou kirjoitti lopulta yli kaksikymmentä artikkelia Theranosin ongelmista.

Yhdysvaltalainen tavarataloketju Walgreens päätti yhteistyönsä Holmesin kanssa ja sulki kaikki tavarataloissa avatut Theranosin toimipisteet. Yhdysvaltain lääke- ja elintarvikevirasto FDA kielsi yritystä käyttämästä Edison-laitetta.

Heinäkuussa maan laboratorioita valvovat viranomaiset kielsivät Holmesia omistamasta tai johtamasta laboratorioita kahteen vuoteen. Sen jälkeen tulivat kanteet ja rikostutkinnat.

Forbes poisti Holmesin Yhdysvaltain rikkaimpien, omaisuutensa itse tehneiden naisten listalta. Vuotta aiemmin lehti oli arvioinut naisen 4,5 miljardin arvoiseksi. Nyt Forbes on laskenut arvion nollaan.

Muutkin lehdet ovat pahoitelleet aiempia Theranosia ja Holmesia käsitelleitä, hurmoshenkisiä artikkeleitaan.

Myös aiemmin Holmesin puolia tiukasti pitänyt Piilaakso on kääntänyt selkänsä naiselle. Lukemattomat sijoittajat ovat ennättäneet huomauttamaan, että he eivät sijoittaneet yritykseen penniäkään.

Useat heistä olivat pitäneet Holmesin ideasta, mutta harva oli lopulta luottanut naiseen tarpeeksi ryhtyäkseen rahoittajaksi.

Suomessa viime vuosien suurin puhallus on Wincapita-pyramidihuijaus. Katso video:

Jutussa käytetyt lähteet, lisätty 19.9. klo 20.30:

http://www.vanityfair.com/news/2016/09/elizabeth-holmes-theranos-exclusive

http://www.wsj.com/articles/theranos-has-struggled-with-blood-tests-1444881901

http://www.newyorker.com/magazine/2014/12/15/blood-simpler

https://www.wired.com/2016/05/everything-need-know-theranos-saga-far/

https://www.youtube.com/watch?v=rGfaJZAdfNE

https://www.washingtonpost.com/news/wonk/wp/2015/12/02/internal-emails-reveal-concerns-about-theranoss-fda-compliance-date-back-years/

http://www.inc.com/magazine/201510/kimberly-weisul/the-longest-game.html


Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.