Mainos

EU lämmitteli itäsuhteitaan Prahassa

EU-maat kokoontuivat tänään Prahaan huippukokoukseen kuuden entisen neuvostotasavallan kanssa Venäjän närkästyneistä kommenteista huolimatta.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoitteli eilen EU:ta luomasta uusia jakolinjoja Eurooppaan Itäinen kumppanuus -ohjelmallaan.

Ohjelman avulla EU pyrkii tiivistämään suhteitaan Armenian, Azerbaidzhanin, Georgian, Moldovan, Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa.

EU-johtajat tyrmäsivät kuin yhdestä suusta Lavrovin pelot, että EU:n kumppanuusohjelma olisi suunnattu Venäjää vastaan. EU:n ulkopoliittinen edustaja Javier Solana muistutti, että unionilla on vastaavantyyppinen kumppanuusohjelma myös Venäjän kanssa.

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan kumppanuusohjelma entisten neuvostotasavaltojen kanssa on luonnollista jatkoa EU:n muille kumppanuusohjelmille.

- Tämän jälkeen kaikki lähialueemme on katettu erilaisilla suhdejärjestelyillä, Vanhanen sanoi Prahassa.

Ongelmia riittää

EU-maat päättivät itäisestä kumppanuusohjelmastaan maaliskuun huippukokouksessaan. Hankkeelle on varattu varoja 600 miljoonaa euroa, jolla on tarkoitus edistää muun muassa demokratiahankkeita ja energiaturvallisuutta kumppanimaissa.

Varoille on kumppanimaissa tarvetta, sillä kuudesta maasta lähes kaikki ovat olleet tavalla tai toisella hätää kärsimässä viime aikoina. Viime päivinä tapetilla on ollut ennen muuta Georgia, jossa järjestettävä Nato-sotaharjoitus on kiristänyt entisestään maan suhteita Venäjään.

Hyvässä muistissa ovat myös Moldovan sisäpoliittinen kaaos ja Ukrainan tammikuinen kaasukiista Venäjän kanssa.

Kumppanimaiden epävakaus on ollut omiaan vaimentamaan joidenkin EU-maiden innostusta itäiseen kumppanuuteen. Tämä näkyi myös kokouksen päätösasiakirjasta käydyissä neuvotteluissa, jotka diplomaattilähteiden mukaan olivat tavallista vaikeammat.

Kinastelua käytiin muun muassa siitä, kutsutaanko kumppanimaita eurooppalaisiksi vai itäeurooppalaisiksi valtioiksi - ensin mainittu muotoilu kun olisi oikeuttanut maat tulevaisuudessa hakemaan unionin jäsenyyttä.

Niin ikään erimielisyyttä aiheutti kumppanuusohjelman tavoitteeksi otettu viisumivapaus kumppanimaiden kanssa. Kumppanuushankkeeseen nihkeimmin suhtautuneet jäsenmaat halusivat päätösasiakirjaan maininnan, että viisumivapaus on "pitkän aikavälin" tavoite.

Vientituotteena vakaus

Itäistä kumppanuutta ovat ajaneet ennen muuta hankkeen alullepanijat Ruotsi ja Puola sekä puheenjohtajamaa Tshekki.

Ne eivät ole saaneet kaikkia unionimaita varauksettomasti hankkeen taakse, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että muun muassa Britannian, Ranskan, Italian ja Espanjan johtajat eivät tulleet lainkaan Prahan kokoukseen

EU:n seuraavan puheenjohtajamaan Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt muistutti Prahassa siitä, että lähialueiden poliittinen kehitys turvaa myös EU-maiden rauhallisen kehityksen.

- Jos emme vie vakautta, me joudumme tuomaan epävakautta, Reinfeldt summasi.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.