Mainos

EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka halutaan yhtenäistää

Kaikki EU-maat kannattavat EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan yhtenäistämistä, mutta keinoista ei ole vielä yhteisymmärrystä.

Epävirallisessa oikeus- ja sisäministerikokouksessa Turussa kävi selväksi, että yhteisen politiikan suuntaviivat jäävät pitkälti Tampereella kuukauden päästä pidettävän EU:n erityishuippukokouksen varaan. Tämä päivä omistettiin kokouksessa kokonaan turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikalle. Yhtä mieltä oltiin siitä, että maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat tulee ottaa huomioon kaikissa EU:n toimissa, ennen kaikkea ulkosuhteissa.

Suomessa turvapaikka-asioista vastaava sisäministeri Kari Häkämies oli kaikesta huolimatta tyytyväinen kokouksen antiin. Mitään suuria riidanaiheita ei hänen mukaansa tullut esiin. Häkämies myönsi, että etenkään EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan luominen ei ole helppo tehtävä. Hän muistutti, että yhteisen järjestelmän luomiseksi jokaisen jäsenmaan pitäisi muuttaa oikeuskäytäntöjään ja traditioitaan.

"Aikaa ja tupakkia" vielä kuluu ennen kuin ratkaisuun päästään. Tärkeintä Häkämiehen mielestä turvapaikkapolitiikassa on, että jäsenmaat pääsisivät yhteisiin tulkintoihin jo hyväksytyistä säännöistä, esimerkiksi Geneven pakolaisyleissopimuksen määräyksistä.

Väärät tiedot torjuttava


Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville tulisi EU:n alueella voida antaa samanlainen kohtelu ja päätös riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa he ovat hakeneet suojelua. Luxemburg ehdotti yhteisen eurooppalaisen pakolaisviraston perustamista tätä tehtävää varten, mutta ajatus ei juuri innostanut muita.

Samaten ministerit olivat yhtä mieltä, että yhteistyön lähtömaiden kanssa pitää olla tärkeä keino vaikuttaa maahanmuuton syihin. Yhteistyön avulla olisi mahdollista myös vähentää vääristä tiedoista ja epärealistisista odotuksista johtuvaa maahanmuuttoa. Tämä ongelma tuli kesällä konkreettisesti esiin suomalaisillekin, kun Slovakiasta alkoi virrata maahan kaltoin kohdeltuja romaneja. EU:n jäsenyyteen pyrkiviä maita pitäisi auttaa parantamaan vastaanottokykyään ja oikeuslaitoksiaan.

-Esimerkiksi Itämeren alueella oikeuspoliittinen yhteistyö on tuonut tuloksia: Baltian maat ovat viime vuosina muuttuneet kauttakulkumaista turvallisiksi vastaanottomaiksi, mainitsi Ruotsin maahanmuuttokysymyksistä vastaava valtiosihteeri Gun-Britt Andersson. Oikeusministeri Johannes Koskinen totesi, ettei EU tietenkään voi hyväksyä jäsenekseen hakijamaata joka ei noudata oikeusvaltion periaatteita.

Kahdenvälisiä sopimuksia

Myös yhtenäisen takaisinottopolitiikan luomisessa on ongelmia, vaikka kokouksessa korostettiinkin sen merkitystä. Saksa ja Italia ovat ainakin sitä mieltä, että jäsenmaiden tulisi edelleen saada tehdä kahdenvälisiä sopimuksia sellaisten maiden kanssa, joista on tullut paljon laittomia maahanmuuttoja. Italia mainitsi esimerkkinä Albanian, Saksa taas Venäjän, Turkin ja Intian.

EU:n tuorein perussopimus Amsterdamin sopimus muutti pakolais- ja turvapaikka-asioiden asemaa EU:ssa. Ne tulivat osaksi yhteistä politiikkaa, kun ne aiemmin ovat olleet hallitusten välistä yhteistyötä eli ns. kolmannen pilarin asioita. EU:n olisi viiden vuoden kuluessa luotava yhteiset säännöt näistä asioista.

Keskeisellä sijalla pakolais- ja turvapaikka-asioissa on edelleen lähes 50 vuoden takaa peräisin oleva Geneven pakolaisyleissopimus. EU:n aikomuksena ei ole mitenkään puuttua tähän sopimukseen.

EU:n oikeus- ja sisäministerit olivat Turussa viimeistä kertaa yhdessä valmistelemassa Tampereella pidettävän erityishuippukokouksen asialistaa. Oikeus- ja sisäministerit eivät osallistu itse huippukokoukseen; siellä ovat mukana vain EU-maiden korkeimmat johtajat ja ulkoministerit.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.