Mainos

EU-sopu: Järjestelmä kriisiin joutuvien euromaiden auttamiseen

EU-maiden johtajat ovat sopineet Lissabonin sopimuksen muuttamisesta, jotta unionille voidaan perustaa pysyvä talouden kriisinhallintamekanismi.

Perussopimukseen lisätään kaksi virkettä, jotka antavat euromaille mahdollisuuden perustaa vakausmekanismi yhteisvaluutan turvaamiseksi. Tekstimuutoksessa korostetaan, että mekanismin kautta myönnettävä apu on tiukan ehdollista. Apua saadakseen kriisimaat joutuvat näin ollen toteuttamaan perusteellisia uudistuksia taloudessaan.

Sopimukseen tehtävä muutos haluttiin pitää mahdollisimman pienenä, jotta asiasta ei jouduta järjestämään kansanäänestyksiä jäsenmaissa. Pysyvän kriisinhallintamekanismin on määrä korvata nykyinen väliaikainen vakausrahasto vuonna 2013.

EU-johtajien toiveena oli, että sopu perussopimuksen muutoksesta toisi joulurauhan koko vuoden pahassa myllerryksessä olleille rahoitusmarkkinoille. Euroopan keskuspankki EKP antoi huippukokoukselle taustatukea ilmoittamalla nostavansa pääomitustaan lähes kaksinkertaiseksi eli 10,8 miljardiin euroon.

EKP on viime aikoina tukenut euroalueen kriisimaita ostamalla niiden joukkovelkakirjalainoja, ja nyt julkistettu uutinen painoikin kriisimaiden lainakorkoja hieman alaspäin.

Eurobondit eivät innosta

Pysyvän kriisinhallintamekanismin ohella euromaissa on kaivattu myös nopeammin vaikuttavia keinoja myllerryksen rauhoittamiseksi. Euromaiden puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ajamat euroalueen yhteiset joukkovelkakirjalainat eli eurobondit eivät olleet huippukokouksen varsinaisella asialistalla, mutta niistä käytiin Brysselissä silti vilkasta keskustelua.

Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) ei eurobondeille lämmennyt. Erityisesti Saksa on vastustanut yhteisiä bondeja, koska ne nostaisivat tuntuvasti maan lainakuluja.

-Saksassa on laskettu, että tämä tarkoittaisi 17 miljardin euron lisälaskua korkokustannuksissa. Tietenkään tämä ei olisi ihan samaa kokoluokkaa Suomen tilanteessa, mutta kyllä tämä näkyisi Suomen valtionkin maksamissa koroissa, Kiviniemi sanoi.

Eurobondeja on pidetty ongelmallisina myös, koska niiden on katsottu vähentävän kannustimia tiukkaan taloudenpitoon ongelmamaissa, kun maiden väliset korkoerot poistuisivat.

Kiviniemi suhtautui torjuvasti myös esillä olleeseen euromaiden väliaikaisen vakausrahaston kasvattamiseen.

-Emme pidä tällaisten vastuiden kasvattamista tässä vaiheessa järkevänä, Kiviniemi sanoi.

(MTV3 - STT - AFP - DPA)

Katso Anne Sjöholmin raportti Brysselistä

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.