Mainos

Euroalueen tulevaisuus on kreikkalaisten käsissä

Kreikan sunnuntaisissa parlamenttivaaleissa yritetään jo toisen kerran reilun kuukauden sisällä saada maahan toimintakykyistä hallitusta. Pelissä on euroalueen tulevaisuus. Jos Kreikassa ei synny koalitiota, joka jatkaa säästöjä ja talousuudistuksia, koko kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vakaus on vaarassa.

Ateenan Syntagma-aukiolla on jälleen kerran poikkeustila. Nyt kaaosta eivät aiheuta polttopulloja heittelevät EU:n, Euroopan keskuspankin ja kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vastustajat. Tällä kertaa maan parlamentin edustan ovat vallanneet konservatiivisen uusi demokratia -puolueen kannattajat. Ilmassa on urheilujuhlan tuntua.

Puoluejohtaja Antonis Samaras nousee puhujakorokkeelle. Kreikan sinivalkoiset liput liehuvat. Kovaäänisistä kaikuu vähän väliä käheä ääni, joka kehottaa kreikkalaisia äänestämään euron ja Euroopan puolesta.

Samarasin sanoma on selvä: jos vasemmistoryhmä Syriza voittaa vaalit, Kreikka on vaikeuksissa. Silloin edessä on ero euroalueesta ja samalla koko kansainvälisen rahoitusjärjestelmän perusteet horjuvat.

– Nämä säästöt tappavat meidät, mutta sekin on parempi kuin että me palaamme drakmaan, keski-ikäinen nainen sanoo ja heiluttaa lippua.

– Emme osaa vielä sanoa, mitä puoluetta äänestämme. Enää ei oikein tiedä, kehen täällä voi luottaa, opiskelijapariskunta pohtii.

Mielipidemittauksissa, joista viimeinen tehtiin reilu viikko sitten, Syriza ja Samarasin konservatiivipuolue olivat jotakuinkin tasoissa. Jotkut vaaliasiantuntijat epäilevät, että vaaka kallistuu tällä kierroksella vasemmiston eduksi. Toiset taas uskovat, että pelko eristäytymisestä ajaa kreikkalaisia Samarasin ja uusi demokratia -puolueen leiriin. Entinen mahtipuolue, sosiaalidemokraattinen Pasok, on jäämässä vääjäämättä kolmanneksi.

Tsipras viilaa linjaansa

Syriza ja sen karismaattinen johtaja 37-vuotias Alexis Tsipras haluavat neuvotella uudestaan Kreikalle myönnettyjen tukipakettien ehdot, erityisesti niihin liittyvät säästötoimet. Tsipras vierastaa myös tukien ehdoiksi asetettuja talousuudistuksia. Näillä resepteillä Syriza voitti toukokuun vaalit. Tuolloin ei saatu aikaan toimintakykyistä hallitusta.

Mitä ilmeisimmin Tsipras on tulkinnut toukokuun alun vaalivoittonsa väärin. Mielipidemittausten mukaan vain 28 prosenttia Syrizaa toukokuun alussa äänestäneistä haluaa, että tähänastiset sopimukset säästöistä ja uudistuksista EU:n kanssa irtisanotaan ja vain 6,5 prosenttia haluaa Kreikkaan vasemmistohallituksen.

Siksi vasemmistojohtaja on viimeisissä vaalitilaisuuksissaan korostanut yhä enemmän, että hän haluaa Kreikan pysyvän eurossa ja että vasemmistolla on varteenotettava vaihtoehto nykyisille säästöille. Tsipras liputtaa "uuden Euroopan" puolesta, jota hän itse sanoo edustavansa. Saksan liittokansleri taas on vasemmistopopulistin mukaan "menneisyyden hahmo".

Konservatiivijohtaja Samaras puolestaan lietsoo kreikkalaisten europelkoja. Hän on käynyt kampanjaa, jossa vasemmistosta tehdään Kreikan eristäjä. Uusi demokratia -puolueen mukaan Tsipraksen voitto tarkoittaa dramaattisia ongelmia. Kreikka ei enää saa rahoitusta kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta ja paluu omaan valuuttaa drakmaan näyttää vääjäämättömältä.

Seuraukset dramaattisia

Ero euroalueesta olisi Kreikalle kaikista katastrofeista pahin. Se nostaisi tuontitavaroiden hintoja vähintään 30-40 prosenttia ja tappaisi kansalliset pankit. Viime kuukausina kreikkalaisten pankkien tileiltä on lähtenyt talletuksia pahimmillaan jopa 800 miljoonan euron päivävauhdilla. Vientiteollisuuden kilpailukyky paranisi, koska drakman vaihtoarvo olisi selvästi euroa alhaisempi, mutta sisäisen kaaoksen vuoksi teollisuuden toimintamahdollisuudet heikkenisivät oleellisesti.

EU:n komissio, Euroopan keskuspankki ja euroryhmä varautuvat pahimpaan, vaikka kriisisuunnitelmista ei haluta puhua julkisuudessa. Sunnuntai-iltana EU:n valtiovarainministerit punnitsevat puhelinkokouksessa Kreikan vaalien tulosta ja sen mahdollisia vaikutuksia. EU:n komission varapuheenjohtaja, valuutta- ja talousasioista vastaava Olli Rehn (kesk.), on perunut osallistumisensa Meksikon G20 kokoukseen.

Mitä ilmeisimmin Brysselissä on suunniteltu pääomaliikkeiden rajoittamista ja käteismaksujen jäädyttämistä. Pankkitilien tyhjentyminen Kreikassa ja muissa EU:n kriisimaissa johtaisi samanlaiseen kriisiin, jossa oltiin vuonna 2008, kun Lehman Brothers -pankki ajautui konkurssiin.

Kaikkein vaarallisin tilanne syntyy, jos sekä Espanja että Italia ajautuvat samanaikaisesti selvitystilaan ja tarvitsevat tukea EU:n vakausrahastoilta. Suurten kriisimaiden valtionlainojen korot nousivat viime viikolla taas ennätyslukemiin.

Kompromisseja tehtävä

Joka tapauksessa EU:n on tehtävä kompromisseja Kreikan tulevan hallituksen kanssa, on sen kokoonpano mikä tahansa. Brysselistä ja johtavista euromaista on annettu ymmärtää, että esimeriksi Kreikan säästöohjelmaa voidaan väljentää, mutta talousuudistuksista ei tingitä.

Kreikan talous ei osoita mitään elpymisen merkkejä. Maan työttömyys nousi alkuvuodesta lähelle 23 prosenttia ja kansantuotteen kutistuminen jatkuu. Vaalien vuoksi muutenkin ontuva poliittinen päätöksenteko on halvaantunut kokonaan eikä tukipakettien vaatimia uudistuksia ole viety eteenpäin.

Rahoitusasiantuntijoiden mukaan viimeistään 20. heinäkuuta Kreikka ajautuu lopullisesti konkurssiin, jos EU ja IMF sulkevat rahahanat. Jo nyt esimerkiksi maan julkinen terveydenhuolto on täysin jäässä rahapulan vuoksi. Kreikan valtiollisen energiayhtiön DEI:n mukaan kreikkalaisten on syytä varautua hyvinkin pian sähkökatkoihin, koska valtio ei pysty maksamaan velkojaan kansainvälisille kaasun toimittajille.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.