Mainos

Fysiikan Nobel kahdelle jokamiehen apuvälineelle

Tämänvuotinen Fysiikan Nobel-palkinto myönnettiin kahdelle keskinnölle, joista tavalliselle kuluttajalle on suurta hyötyä joka päivä: valokuiduille ja ccd-kuvakennoille. Palkinnosta puolet, lähes puoli miljoonaa euroa, sai brittiläiskiinalainen Charles K. Kao ja toisen puolen jakavat yhdysvaltalaiset Williard S. Boyle ja George E. Smith. Valintaa ei pidetty erityisen odotettuna mutta ei täysin yllättävänäkään. DN:n tiedetoimittaja Karin Bojs iloitsee siitä, että palkitut keksinnöt liittyvät niin kiinteästi tavallisten ihmisten nykyarkeen.

Nuorin palkituista on 75-vuotias ja vanhin 85, mutta eivät ole aivan uusia itse keksinnötkään. Jo 1960-luvulla ymmärrettiin, että valon eri aaltopituuksia voidaan käyttää tiedonsiirrossa. Sähköinen signaali muutettiin siis siirron ajaksi valopulsseiksi, siirto muuttui häiriöttömämmäksi ja kapasiteetti kasvoi valtavasti.

Valokaapelin käyttö on helpottanut tiedon, puheluiden, tietokoneyhteyksin, kuvan ja kaiken muunkin datan siirtoa aivan vallankumouksellisella tavalla. Ilman Kaon keskintöjä ja niiden jatkokehittelyjä ei olisi laajakaistaa ja nopeita yhteyksiä, eivätkä tuhannet ihmiset voisi soittaa samaan aikaan mantereelta toiselle.

Amerikkalaiskaksikkoa, Boylea ja Smithiä saamme kiittää digikuvauksesta: ei tarvita enää valolle herkityviä filmejä monimutkaisine kehityksineen kun kameran kiinteä ccd-kuvakenno tunnistaa valon ja tallentaa sen. Ccd-tekniikasta on tullut myös huomaamaton osa arkipäivää, sitä hyödynnetään televisiossa.

Myös avaruudentutkimus hyödyntää samaa ccd-tekniikkaa, jonka teorian kehitti toinen Nobel-palkittu fyysikko, Albert Einstein jo vuonna 1905 siis vain neljä vuotta sen jälkeen, kun Alfred Nobelin perustamaa tieteen edistämistä tukevaa palkintoa alettiin jakaa ja 20 vuotta myöhemmin Einstein sai omansa.

Fysiikan Nobel on jäänyt jakamatta kuusi kertaa, koska tasoa on haluttu pitää korkeana ja riittävän arvotettavaa keksintöä ei vain ole joka vuosi löytynyt. Nuorin Nobel-palkittu oli vain 25-vuotias Lawrence Bragg, joka sai palkinnon vuonna 1915 - tosin yhdessä isänsä kanssa.

Useampi kuin joka toinen palkinto on jaettu kahden tai kolmen kanssa. Nobelin Fysiikan mitaleja on maailmassa tähän mennessä 183 ja pian siis kolme lisää.

Fysiikka on tieteenlajeista miehisin, ainakin mitattuna Nobeleilla: sen on saanut vain kaksi naista Marie Curie 1903 ja Maria Goeppert-Mayer 1963.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.