Mainos

Halonen: EU:sta voitava vetäytyä

Presidentti Tarja Halonen pysyy kannassaan, jonka mukaan jäsenmailla pitäisi olla tarpeen tullen mahdollisuus vetäytyä Unionista.

Presidentti Halosen mukaan pitkällä tähtäimellä tavoite jonka mukaan unioniosta voisi vetäytyä on erittäin tarpeellinen, jos unionille ollaan suunnittelemassa omaa perustuslakia.
-Saattaa olla, että erityisesti laajenemisen jälkeen nähtäisiin aiheellisena ja tarpeellisena niin sanotusti vaihtaa kantaa syvempään integraatioon, Halonen sanoi Nizzassa. Halosen mukaan vetäytymisen ansiosta huomattavasti vähemmän dramaattisia tilanteita saattaisi muodostua tulevaisuudessa, jos esimerkiksi jäsenvaltioiden yhteistyö lisääntyy joustavuuden kautta.

Halonen kertoi puhuneensa aiheesta lyhyesti pääministeri Paavo Lipposen kanssa Nizzassa. Halonen myönsi, että he voivat olla joskus eri mieltä toistensa kannanotoista.
-Pieniä nyanssieroja on olemassa, mutta ei nyt onneksi ihan lähinäkymissä, Halonen totesi. Hänen mukaansa he ovat olleet Nizzassa samaa mieltä kokouksen asioista.
-Se on vähän niin kuin Lipponen sanoo, että kukin on tässä koulutuksensa vanki. Hän on valtiotieteilijä ja minä juristi, mutta taitaa olla opinnot hyvää vauhtia unohtuneet, Halonen sanoi.

Halosen mukaan vetäytyminen voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun jossakin maassa demokraattisesti valittu hallitus on eri mieltä asioista. Lipponen ei halunnut eilen ottaa kantaa siihen, olisiko irtautumispykälä tarpeen. Hän sanoi tuolloin, ettei ollut ehtinyt keskustella asiasta presidentin kanssa.

Halosen mukaan Suomen liittyessä Euroopan unioniin vuonna 1995 nostettiin esille kysymys siitä, miten yhteisöstä päästään halutessa irtautumaan. Silloin Halosen mukaan todettiin, että sellaista pykälää ei ole, joskin kansainvälisestä oikeudesta voi vetää joitakin johtopäätöksiä. Keskustelu vetäytymisestä sai alkunsa itsenäisyyspäivänä, kun Halonen kommentoi asiaa ruotsinkielisen radion Aktuellt-uutisissa.

Neuvottelut käyntiin iltapäivällä


Neuvottelut EU:n uudistuksista alkoivat todenteolla iltapäivällä Nizzan huippukokouksessa. Puheenjohtajamaa

Ranska kutsui kaikki maat erikseen keskustelemaan ratkaisuista. Ehdotuksia vaikeimmista aiheista Ranska aikoo antaa kuitenkin vasta eilen, rippikierroksen jälkeen. Alunperin Ranskan ehdotusta odotettiin jo tänään. Kahdenväliset keskustelut, EU-kielenkäytössä "ripittäytymiset" jatkuvat ilmeisesti myöhään yöhön.

Periaatteessa joka maalle on varattu 15 minuuttia, mutta aikataulu todennäköisesti venyy.
-Ripit ovat kyllä usein aika pitkiä, myönsi myös presidentti Jacques Chirac. Hän totesi, ettei tulosta tule ellei jokainen maa anna jossakin periksi. Suomi joutuu odottamaan vuoroaan pitkään, koska rippivuorot jaetaan puheenjohtajuuksien mukaisessa järjestyksessä.

Ensin ripille kutsuttiin Ruotsin Göran Persson, kello 17 paikallista aikaa. Seuraavana vuorossa oli Belgian Guy Verhofstadt. Suomi on vuorossa vasta toiseksi viimeisenä, ennen edellistä puheenjohtajamaata Portugalia. Ranskan pääministeri Lionel Jospin ilmoitti, että rippien takia päätettiin perua myös perjantai-illan yhteinen päivällinen.
-Tämän jälkeen valmistelemme ehdotuksen yhdessä komission kanssa. Käsittelemme ehdotusta huomenna alkaen kello 9.30, ja pyrkimyksemme on saada tuloksia huomispäivän aikana, Jospin ilmoitti.

Ehdotuksia odotetaan

Ranskalta on jo kauan odotettu konkreettisia ehdotuksia komission kokoonpanosta ja äänten painotuksista ministerineuvostossa. Jälkimmäinen aihe on vaikea pala puheenjohtajamaalle, koska Saksa vaatii selvästi suurempaan väkilukuunsa viitaten saada tällä kertaa enemmän ääniä kuin Ranska. Ranskan mielestä tasa-arvo kahden suuren välillä on historiallinen sopimus kahden perustajajäsenen välillä, jota ei voi muuttaa.

Presidentti Tarja Halonen oli toiveikas, että kokous saataisiin päättymään hieman odotettua aikaisemmin. Halosella ja Pentti Arajärvellä on vieraita linnassa sunnuntai-iltapäivänä. Tulossa on satakunta lasta sekä Kengurumeininki-yhtye.
-Nyt on tunnelma sellainen, että tällä hetkellä alkaa niin sanotusti tapahtua, Halonen sanoi lounaan jälkeen. Mitä tulee Ranskan ja Saksan vaikeaan suhteeseen, katsoi Halonen että Ranska on jäänyt yksin omalle kannalleen.
-Me olemme siitä varmaan samalla linjalla kuin kaikki muut paitsi yksi, Halonen sanoi. Mieliala Nizzassa on Halosen mielestä parempi ja keskustelu dynaamisempaa kuin lokakuussa Biarritzissa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.