Mainos

Ilmailupsykologi: Ammattilentäjien psyykettä ei seurata uran aikana

Ammattilentäjäksi pyrkivät käyvät läpi laajat ja monipuoliset psykologiset testit. Niissä karsiutuu moni hakijoista. Tavallinen ja tasainen persoonallisuus sopii alalle, äärimmäiset ihmistyypit eivät. Ilmailulääkärin mukaan hyvänä ohjenuorana koulutuksessa voi pitää kysymystä: haluaisinko lentää tämän henkilön kanssa?

– Psykologiset testit karsivat ammattilentäjiksi pyrkivistä erittäin suuren osan. Esimerkiksi Suomen Ilmailuopistoon kahden vuoden välein pyrkivistä tuhannesta hengestä vain 80-90 henkeä selviytyy tämän testiprosessin läpi. Aika paljon karsiutuu tässä monivaiheisessa testausjärjestelmässä, kertoo ilmailupsykologi Matti Sorsa.

– Hakijat karsiutuvat monenlaisista syistä, mutta erityisesti siksi, että heidän kapasiteettinsa ei riitä työhön tai persoonallisuus ei profiloidu tällaiselle alalle. Tavallinen, tasainen persoonallisuus sopii oikein hyvin. Äärimmäiset ihmistyypit eivät.

Ilmailulääkäri Janne Lepola kertoo lentoyhtiöiden tekevän itse psykologisia testejä.

– Haastattelutilaisuuksia, kirjallisia tehtäviä, osa tietokoneavusteisia. Katsotaan tietty profiili, mikä sopii kullekin lentoyhtiölle. Turvallisuus etunenässä, kertoo Lepola, joka toimii lääkärikeskus Aava Vantaanportin ilmailulääketieteen keskuksen johtajana.

Lepolan mukaan koulutusaikana lento-opettaja on avainasemassa.

– Hän tarkkailee lentokäsialaa, lentotaitoa, mutta myös sitä, onko ylipäätään sovelias alalle. Lentäjillä ja ilmailulääkärillä on aina takaraivossa kysymys: haluaisinko lentää tämän henkilön kanssa? Se on aika hyvä ohjenuora.

– Jos ei selviä paineen alla työskentelystä, koulutus pysähtyy siihen. Tai jos on mahtipontinen ja kommentoi ikävään sävyyn ohjaajalle. Se kertoo asennevammasta. Lentoturvallisuus on kuitenkin ykkönen ja pitää olla. Ohjeita pitää noudattaa, Janne Lepola linjaa.

Kapteeni ja perämies saattavat kätellä ensimmäistä kertaa

Lentouran alettua psykologisia testejä ei enää tehdä.

– Mitään jatkuvaa psykologista testausta ei ole, jos ei ole mitään syytä epäillä ongelmia. Tilanne on toinen, jos muuta tulee ilmi. Silloin ilmailulääkäri aloittaa tutkimukset, Matti Sorsa kertoo.

– Lentäminen ei ole yksinäisten susien työtä. Ohjaamo on ryhmätyöpaikka. Liikennekoneita eivät lennä lentäjät vaan miehistö.

Matti Sorsa on itsekin työskennellyt Finnairin kaukoliikennekoneen kapteenina.

– Alan käytäntöön kuuluu se, ettei käytetä vakiomiehistöjä vaan vakiotoimintamenetelmiä. Kapteeni ja perämies saattavat kohdata ensimmäisen ja ehkä ainoan kerran lähtiessään lennolle. Esittäytyvät ja sen jälkeen kumpikin noudattaa tiukasti vakiomenettelytapoja. Siitä ei tarvitse edes keskustella. Se on itsestäänselvyys, Sorsa kertoo.

– Finnairilla on käytäntö, että jos kahden hengen ohjaamomiehistöstä toinen lähtee, eikä siitä oikein muualle lähdetty, kun vessaan, niin soitetaan lentoemäntä tai stuertti paikalle. Juuri siitä riskistä johtuen, että jos ohjaamoon jäänyt pilotti saa sairaskohtauksen niin tilanne ei lähde käsistä ja ovet aukeavat. Tämä oli meillä pakollinen ja ainoa menettelytapa.

Kuinka usein pilotin ura keskeytyy psyykkisistä syistä?

– Kyllä se aika harvinaista on. Tilastoja ei ole käytettävissä, mutta pääsääntöisesti pilotin ura keskeytyy sydänoireisiin, syöpään tai vastaavaan. Kyllä se on sellaista joukkoa, joka on perustervettä myös psyykkisesti. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.