Mainos

Irak valmis kompromisseihin asetarkistuskiistassa

Irak on vihjannut, että maa on aiempaa valmiimpi kompromissiin asetarkastuskiistassa YK:n kanssa. Tämän suuntaisen vihjauksen esitti Irakin apulaisulkoministeri Nizar Hamdoon tavatessaan pohjoismaisen toimittajaryhmän äskettäin Bagdadissa.
-Pakotteet ja tarkastukset Irakissa eivät voi olla voimassa samanaikaisesti, sanoi Hamdoon, maansa entinen YK-suurlähettiläs.
-Pystyisimme käsittelemään pelkästään pakotteita tai pystyisimme käsittelemään pelkästään tarkastuksia, mutta emme molempia samanaikaisesti, Hamdoon jatkoi.

Hamdoonin lausunto on hämärä ja monitulkintainen. Se on tarkoitettu ilmeisesti yhdeksi niistä monista koepalloista, joita diplomatian taivaalle tämän tästä päästetään tilanteen ja vastustajien testaamiseksi. YK:n turvallisuusneuvosto päätti viime joulukuussa perustaa uuden tarkastuselimen Unmovicin, jonka on määrä jatkaa entisen Unscomin työtä. Unmovicin johtoon nimitettiin pitkien kiistojen jälkeen ruotsalainen Hans Blix, Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n entinen pääjohtaja. Irak on aiemmin ilmoittanut, ettei se hyväksy uuttakaan asetarkastusryhmää. Yhteistyön Unmovicin edeltäjän Unscomin kanssa irakilaiset lopettivat jo joulukuussa 1998. Sen koommin ei YK:n asetarkastajia ole päästetty Irakiin.

Viime vuoden joulukuussa hyväksytyn turvallisuusneuvoston päätöslauselman mukaan pakotteet Irakia vastaan voidaan keskeyttää 120 päivän jaksoiksi kerrallaan, jos Unmovic ja IAEA toteavat Irakin suostuvan täyteen asetarkastusyhteistyöhön. YK aloitti pakotteet Irakia vastaan 1990, kun Irak oli miehittänyt Kuwaitin. Asetarkastuksiin Irak myöntyi Persianlahden sodan aseleposopimuksessa 1991. Sopimuksessa Irak lupaa hävittää joukkotuhoaseensa ja suostuu YK:n asetarkastuksiin, joiden tavoitteena on todentaa, ettei Irakilla enää ole kemiallisia ja biologisia aseita eikä ydinaseita.

Valtuuskunta pohjoismaihin

Apulaisulkoministeri Hamdoon vakuutti, että kasvava joukko maita on viime kuukausina ottanut suhteensa Irakiin uudelleen tarkasteltaviksi.
-Tämän huomaa Irakiin tulevien ulkomaisten valtuuskuntien määrästä, Hamdoon sanoi. Irakissa on viime kuukausien aikana käynyt valtuuskuntia mm. Ruotsista, Norjasta ja Suomesta, Hamdoon totesi. Irak on puolestaan Hamdoonin mukaan lähettämässä piakkoin Ruotsiin, Suomeen ja Tanskaan valtuuskunnan, jota johtaa Irakin ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö.

Sitä vastoin Irak torjui pari kuukautta sitten ruotsalaisen humanitaarisen valtuuskunnan tulon Irakiin.
-Irak ei ole mikään pakolaisleiri, Hamdoon sanoi.
Irak on nykyisin kansanvälisesti varsin eristyksissä. Myöskään Suomi ei ole aikoihin pitänyt suurlähettilästä Bagdadissa, vaan suurlähetystörakennus odottaa tyhjillään uusia aikoja.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.