Mainos

Israel, Gaza ja raketti-iskut – nämä tahot hyötyvät konfliktista

Kansainvälisistä uutiskuvissa murskatut talot, luotien lävistämät lapset ja itkun vääntämät kasvot kertovat karua tarinaansa. Israelin ja Gazan kaistaleen väliset raketti-iskut nousevat länsimaisten viestimien otsikoiksi aina silloin, kun uhriluvut nousevat tarpeeksi korkeiksi. Todellisuus on kuitenkin satunnaisia iskuja raadollisempi.  

Israelin ja palestiinalaisten eripura alkoi sukupolvia sitten. Käänteentekevä hetki Palestiinan arabien ja Israelin juutalaisten yhteiselolle oli, kun Israel muodosti oman juutalaisvaltion osin palestiinalaisten asuttamille alueilla vuonna 1948. Sen jälkeen onkin taisteltu.

– Ääriryhmät kummallakin puolella hyötyvät tilanteesta eniten, sanoo ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.

Ääriryhmillä Aaltola tarkoittaa fundamentalisteja sekä Israelin että Gazan puolella. Gaza on käytännössä Israelin saartama kaistale, jota asuttavat palestiinalaiset Hamas-nimisen järjestön johdolla. Valtaapitävä islamistinen järjestö, Hamas, on länsimaille pahassa maineessa, ja EU ja Yhdysvallat kutsuvat sitä Israelin kanssa terroristijärjestöksi. Hamas tekeekin tasaisin väliajoin raketti-iskuja Israelin puolelle ja Israel vastaa voimakkaasti takaisin.

Ääriajattelu voimistuu molemmin puolin

– Gazan tilanne on suistunut siihen, ettei siellä ole enää yhteiskunnallista järjestystä. Esimerkiksi vaalien järjestäminen olisi mahdotonta. Israelissa taas oikeistolaiset äänenpainot ovat koventuneet, kiihkeä nationalismi ja uskonnollisuus vahvistuvat palestiinalaisten raketti-iskujen myötä, Aaltola sanoo.

Palestiinalaiset vaativat Hamas-järjestön johdolla omaa Palestiinalaisvaltiota, jota on yritetty sorvata kansainvälisen diplomatian avulla jo pitkään – tuloksetta.

Hamas haluaa raketti-iskuillaan ainakin maailman huomion. Se tietää vastaiskuista ja haluaa näyttää, että Israel kohtelee sitä julmasti. Israelin nationalistit kokevat saavansa iskujen avulla sympatiaa ja näyttäytyvät mielestään puolustautujina.

– Hamas ja Israel ovat erkaantuneet valovuosien päähän toisistaan. Mistään rauhasta tai rauhanprosessista ei voi edes puhua, Aaltola sanoo.

Miksi pommitusta juuri nyt?

Muutama vuosi sitten alkaneen vallankumousaallon eli Arabikevään seuraukset vaikuttavat tälläkin hetkellä Israelin ja palestiinalaisten tilanteeseen. Esimerkiksi Syyrian sisällissodan taisteluista virtaa Gazan alueelle aseita ja muita taistelutarvikkeita.

– Hamas on saanut Syyrian taisteluista käyttöönsä uusia raketteja, joita se nyt käyttää. Israel puolestaan pyrkii perinteensä mukaan vastaamaan aseellisesti, näyttämään voimansa ja luomaan sitä kautta kansalaisilleen turvallisuuden tunnetta, sanoo Aaltola.

Hamas-järjestön rinnalle on myös noussut uusia ääritoimijoita, jotka eivät siedä Israelin olemassaoloa. 

On absurdia puhua rauhanprosessista

Jos ääriajattelu vahvistuu Gazassa, lujittuvat toisenlaiset ääriajatukset Israelin puolella. Israelin kiihkeät äärijuutalaiset ja nationalistit eivät pysty edes harkitsemaan Palestiinalaisvaltion perustamista.  Aaltolan mukaan Lähi-idän näkymät synkkenevät.

– On absurdia ja naiivia puhua Lähi-idästä ja rauhasta samaan aikaan. Pitäisi ennemmin keskittyä palestiinalaispakolaisten auttamiseen ja arjen helpottamiseen. Tämänhetkisissä olosuhteissa rauhanprosessi on kuollut, Aaltola sanoo.

Yhdysvaltojen tuki Israelille ei lopu

Usein maailman- ja turvallisuuspolitiikan kontrolloijan roolin ottava Yhdysvallat on ollut viime vuodet Lähi-idän kannanotoissaan varovaisempi kuin ennen. Lähi-itä on ollut Yhdysvalloille tärkeä strategisten raaka-aineiden kuten öljyn noutopaikka. 

– Yhdysvallat on nyt itse maailman suurin kaasun- ja öljyntuottaja, joten se on lieventänyt kontrolliaan alueella, Aaltola sanoo. 

Kysymys palestiinalaisten oikeuksista on Yhdysvalloille hankala, koska Israel on sen tärkein liittolainen Lähi-idän alueella. Toinen Lähi-idän perinteinen liittolainen on öljyisän rikas Saudi-Arabia.

– Yhdysvaltain presidentin on sisäpoliittisesti hyvin vaikea ottaa kantaa Israelin voimankäyttöön, koska mailla on tiivis historiallinen, kulttuurinen ja taloudellinen yhteys, Aaltola sanoo. 

Kärsijänä tavalliset perheet

Lähi-idän ainoana valopilkkuna voi Aaltolan mukaan pitää tällä hetkellä Länsirantaa, jossa tilanne on rauhallisempi ja talouskin on jokseenkin kunnossa. Pääasiassa palestiinalaisten arki on kuitenkin tuskaisaa.

– Suurimmat kärsijät ovat palestiinalaiset, jotka ovat pakolaisena naapurimaissa ilman ihmisoikeuksia. He ovat kuin shakkilaudan panttivankeja. Kun eri tahot toteuttavat omia intressejään, täytyy muistaa, että palestiinalaisten arki järkkyy eniten, Aaltola muistuttaa.

Aaltolan uskoo, että Israel jatkaa aseellisia toimiaan ilman diplomatiaa. Yhdysvaltojen huomio on jakaantunut Gazan ja Israelin lisäksi Syyriaan ja Iraniin, jonka kanssa USA neuvottelee ydinohjelman jatkosta. 

Kauan tämänhetkiset pommitukset jatkuvat?

Nyt Israel on pommittanut Gazaa seitsemän päivää. Aaltola uskoo, että käynnissä oleva pommitusjakso kestää viikon tai kaksi.

– Yleensä nämä jaksot kestävät viikkoja siihen asti, kun kumpikin osapuoli väsyy. Gazan Hamasilta loppuvat voimat ja Israel ei kestä kansainvälistä painostusta, Aaltola sanoo.

Tämänkertaisiin pommituksiin on kuollut Gazan pelastusviranomaisten mukaan yli 170 ihmistä ja yli tuhat on haavoittunut. YK:n tiedottaja arvioi uutiskanava CNN:lle, että reilusti yli puolet haavoittuneista on siviilejä, kolmasosa lapsia.

Vuosikymmenien konfliktia pakoon on joutunut miljoonia palestiinalaisia, kuolonuhrien arviointi on lähes mahdotonta. 

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.