Mainos

Itävalta -boikotti jatkuu

Itävallan toivomasta läpimurrosta boikotin purkamiseksi ei saatu Lissabonin huippukokouksessa mitään merkkejä. Keskustelu kutistui minimiinsä, kun EU-johtajat kokoontuivat työillalliselleen myöhään illalla.

Presidentti Tarja Halonen toivoi silti päivällisen jälkeen, että Itävallan boikottiin saataisiin ratkaisu viimeistään kesäkuun lopussa, ennen Portugalin puheenjohtajakauden loppua. Hänen mielestään hallitusvaihdosta ei voi asettaa ennakkoehdoksi boikotin poistamiselle. Halonen pelkäsi, että boikotti voi pitkittyessään viedä kehitystä Itävallassa kielteiseen suuntaan.

itavallan-lippu

Itävallan liittokansleri Wolfgang Schüssel vetosi jälleen kerran sen puolesta, että EU-maat määrittäisivät ehdot, joilla voidaan normalisoida suhteet Itävallan ja neljäntoista muun EU-maan välillä. Muiden puolesta vastasi Portugalin pääministeri Antonio Guterres, joka selvitti melko tiukkaan sävyyn perusteita neljäntoista EU-maan toiminnalle. -Hän kertoi siitä huolesta mitä on koettu sellaisesta menettelystä, jota Haiderin puolue harjoitti - äänten keräämisestä sellaisella politiikalla jonka voi katsoa tukevan muukalaisvihaa, Halonen sanoi.
Guterres korosti myös, että Itävallan asema EU-jäsenenä ei ole muuttunut; pakotteet koskevat ainoastaan kahdenvälisiä suhteita. Kukaan muu ei Guterresin jälkeen käyttänyt puheenvuoroa asiasta. -Uskon ja toivon, että puheenjohtajamaa joutuu nyt miettimään strategiaa jatkossa. Uskallan myös olla toiveikas sen suhteen, että Portugalin kaudella päästään eteenpäin, vaikka tämä huippukokous ei ehkä niin paljon etenekään.

Halosen mielestä Itävallan tapaus on saanut aikaan hyödyllistä keskustelua yleensäkin siitä, miten EU:ssa voidaan toimia ksenofobiaa vastaan. Asia oli esillä myös Halosen keskusteluissa Portugalin presidentti Jorge Sampaion kanssa. -Itävalta herätti meidät, hän sanoi.

Balkanista yhä huolta

Kosovo

Illalliskeskustelussa käytettiin ylivoimaisesti eniten aikaa Länsi-Balkanin tilanteen käsittelyyn. Pohjana oli EU:n ulkopoliittisen johtajan Javier Solanan sekä ulkoasiainkomissaari Chris Pattenin laatima kriittinen raportti, jossa todetaan Länsi-Balkanin jälleenrakennustyön sotkeutuneen huonoon koordinaatioon ja päällekkäisyyteen.

Toinen aihe oli EU:n puolustusulottuvuuden kehittäminen, jossa jatketaan Helsingin huippukokouksessa luonnosteltuja suunnitelmia. Halosen mielestä kiire on ollut hiukan turhan suurta; myös kansalliseen keskusteluun hallituksessa ja eduskunnassa olisi varatta aikaa kaikissa maissa. Halonen toivoi, että Lissabonin jälkeen myös siviilikriisihallinnan kehittäminen saisi lisävauhtia - toistaiseksi sotilaallinen puoli on saanut enemmän huomiota osakseen.

Lipposta kaivattiin

lipponen

Presidentti Halonen sanoi toivoneensa, että vatsatautiin sairastunut pääministeri Paavo Lipponen olisi ollut kokouksessa mukana. -Tässä tulee juuri sellainen tilanne, että olin laskenut pääministerin olevan paikalla, Halonen sanoi.

Halonen oli lähdössä Lissabonista jo aamupäivällä, kun kokouksen päätöslauselmaluonnos on käyty suomalaisvaltuuskunnassa läpi. -Nyt meillä on ensimmäistä kertaa huippukokouksessa oleva ulkoministeri ja sijainen pääministerinä. Mutta kyllä minä luulen että sillä selvitään, Halonen sanoi. Lipposen virus osoitti Halosen mielestä, että ulkopolitiikan johdon työnjakoa on turha yrittää tehdä liian pikkutarkasti etukäteen, sillä yllätyksiä voi aina tulla.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.