Mainos

Kansalliset parlamentit voivat ehkä tulevaisuudessa pysäyttää EU-lait

EU-maiden kansalliset parlamentit voivat saada oikeuden pysäyttää uusien EU-direktiivien valmistelu. Unionin tulevaisuuskonventissa on muotoiltu ehdotusta, joka lisäisi kansallisten parlamenttien valtaa EU:ssa.

Nyt komissio lähettää lakiesitykset jäsenmaiden hallituksille, mutta ehdotuksen mukaan komissio toimittaisi ehdotukset perusteluineen myös parlamenteille, joilla olisi kuusi viikkoa aikaa ottaa esityksiin kantaa ja päättää, katsovatko ne että lainsäädäntö hoituisi paremmin kansallisella tasolla.

-Jos esimerkiksi kolmasosa parlamenteista haluaa pysäyttää jonkin hankkeen, olisi komission otettava se takaisin, sanoi konventin puheenjohtajiston jäsen, brittiläinen parlamentaarikko Gisela Stuart.

Stuart vieraili tänään Helsingissä, tapasi pääministeri Paavo Lipposen (sd.), kansanedustajia ja osallistui kuunteluoppilaana suuren valiokunnan kokoukseen. Stuartin mielestä kansallisten parlamenttien "hätäjarru" olisi hyödyllinen tapa varmistaa, ettei EU-laeilla puututa vääriin asioihin.

-Esimerkiksi meidän puheenjohtajakaudellamme hallituksemme ehdotti lainsäädäntöä, jolla olisi EU-tasolla säädelty eläintarhoissa asuvien eläinten hyvinvoinnista. Se pysäytettiin ja aivan oikein pysäytettiinkin, sanoi Stuart.

Ehdotus on muotoiltu konventin subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatetta pohtivassa työryhmässä, jossa suomalaisena edustajana on mukana keskustan varapuheenjohtaja Matti Vanhanen.

Kiljusen suomalaismalli kiinnostaa

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen on puolestaan mukana työryhmässä, joka selvittelee kansallisten parlamenttien asemaa unionissa laajemmin.

Kiljunen on jättänyt työryhmälleen esityksen, jonka mukaan EU:n tulevassa perustuslaillisessa sopimuksessa tulee määritellä kansallisten parlamenttien rooli EU:n päätöksenteossa. Perussopimuksen pitäisi hänen mielestään edellyttää, että kansallisia parlamentteja tulisi kuulla etukäteen kun ministerit osallistuvat lainsäädäntötyöhön EU:n ministerineuvostossa. Suomen malli toimii näin ja Kiljusen mielestä kyseessä on paras malli unionissa.

Stuart totesi Kiljusen tarmokkaasti esittelemän suomalaismallin herättäneen laajaa kiinnostusta EU:n jäseniksi pyrkivien maiden keskuudessa ja arveli, että se voi päätyä käyttöönkin. Stuart varoitteli kuitenkin luomasta liian tiukkoja sääntöjä, jokaisen maan on voitava itse valita mallinsa ja toimintatapansa.

Asetukset ja direktiivit selkokielelle

Suomen hallituksen edustaja Teija Tiilikainen arveli lehdistötilaisuudessa tänään konventin työn nyt alkavan käydä yhä mielenkiintoisemmaksi, kun asioissa edetään kuunteluvaiheesta todellisiin keskusteluihin.

Esimerkkinä esillä olleesta aiheesta Tiilikainen mainitsi kielenkäytön; miksi EU:ssa puhutaan asetuksista ja direktiiveistä eikä laeista ja raamilaeista? Tiilikaisen mielestä tekniset termit vain etäännyttävät kansalaisia ja tekevät EU:sta vaikeammin käsitettävän.

Myös Stuartin mielestä EU-kielenkäytössä on paljon tekemistä, jotta teksti olisi ymmärrettävää muillekin kuin juristeille.

-Viisitoistavuotiaan koululaisen pitäisi voida lukea EU-sopimusta ja ymmärtää mistä on kysymys, Stuart asetti tavoitteeksi.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.