Mainos

Kiistelty Nord Stream 2 -kaasuputkihanke voi juuttua EU:n rattaisiin

EU voi halutessaan astua kiistellyn Nord Stream 2 -hankkeen tielle ja pyrkiä estämään sen etenemistä.

Itämeren pohjaan Venäjän ja Saksan välille suunnitellun kaasuputken toteutuminen on kuitenkin viime kädessä Saksan ja Venäjän sekä mukana olevien yritysten käsissä. EU:n komissio voi jarruttaa hanketta lähinnä silloin, jos sen katsotaan rikkovan EU-lainsäädäntöä. 

– Se on yksityisten yritysten hanke tällä hetkellä. Me voimme toimia ainoastaan siinä vaiheessa, jos EU-alueelle rakennetaan jotain, joka ei ole EU-lainsäädännön mukaista, sanoo komission energia-asioista vastaava tiedottaja Anna-Kaisa Itkonen

Hankkeen poliittinen ulottuvuus herättää kuitenkin myös komissiossa vahvaa kritiikkiä. Hanke lisäisi jäsenmaiden riippuvuutta venäläisestä kaasusta ja nykyisistä kuljetusreiteistä, vaikka EU:n energiapolitiikan tavoite on täysin päinvastainen. 

Komissiolla ei ole lopullista päätösvaltaa hankkeen kohtalosta, mutta se voi pakottaa putken EU-lakien mukaiseksi. 

– Komissiolle vahvin työkalu on kilpailulainsäädäntö. Jos arvioidaan, että hanke edistäisi yhden yhtiön määräävää markkina-asemaa EU:ssa, hanke voidaan pysäyttää, arvioi europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.). 

"Joululahja" venäläisille 

Komission valvova silmä kohdistuu venäläisjätti Gazpromiin, joka pyrkii uudella putkihankkeella pönkittämään entisestään asemaansa Euroopassa.

Viime viikolla komissio linjasi, että Gazpromin on lisättävä kilpailua Pohjois-Saksasta Tshekkiin kulkevassa putkessa, joka toimii Itämereen jo asennetun Nord Stream 1:n jatkeena. Venäläisyhtiö sai kuitenkin luvan pumpata oman putkiosuutensa täyteen, ellei kilpailijoita ilmaannu. 

Puolalaiset ja muut Nord Streamin vastustajat raivostuivat. Komissiota syytettiin ilmaisen joululahjan antamisesta venäläisille. 

Komissiossa asiaa katsotaan toisin. Nord Stream 1 on ollut tähän asti vajaakäytöllä. Jos Gazprom hyödyntää vastedes omaa putkiosuuttaan paremmin, identtiselle kakkosputkelle olisi komission mielestä vähemmän tarvetta. Putkiyhtiön näkökulmasta taas lisäkapasiteettia on helpompi perustella, jos ykkösputki on täynnä. 

Komission ja kaasuputken rakentajien arviot uuden putken tarpeesta eroavat jyrkästi toisistaan. Julkisesti komissio kuitenkin korostaa, että hankkeen kannattavuuden arviointi on kaupallisten toimijoiden asia. 

Suomelle "ympäristökysymys" 

Saksa seisoo uuden putken takana pitäen sitä kaupallisena projektina. Suomi on Saksan leirissä. Toisin kuin Ruotsi ja Baltian maat, Suomen hallitus ei näe hankkeessa turvallisuuspoliittisia ongelmia. Hallitus tarkastelee asiaa ”ympäristökysymyksenä”. Putkihanke herättää epäilyjä muun muassa Gotlannissa Itämeren kiristyneen tilanteen takia. 

Putki kulkisi myös Suomen talousvesien halki, joten se edellyttää hallituksen lupaa ja ympäristövaikutusten arviointia. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on ulkoistanut hankkeen arviointia EU-tasolle. 

– Suomella ei ole mitään Nord Stream -hanketta, mutta Euroopalla kyllä on. Euroopan unionin näkökulmasta totta kai on pohdittava, onko se energiaunionin periaatteiden ja politiikan mukaista, hän sanoi lokakuussa Brysselissä. 

Itäisen Keski-Euroopan maiden johtajat ovat kirjelmöineet komissiolle vaatien hankkeen pysäyttämistä. Moni jäsenmaa jää ilman merkittäviä kauttakulkumaksuja, jos kaasua aletaan kuljettaa enemmän Itämeren kautta. Myös Ukraina kärsisi, jos se menettäisi asemansa tärkeänä kauttakulkumaana.   

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.