Mainos

Kirjeenvaihtajat: Putinissa on tapahtunut suuri muutos 15 vuoden aikana

Vuodenvaihteessa tulee kuluneeksi 15 vuotta siitä, kun Vladimir Putin tarttui vallan kahvaan Venäjällä. Millainen mies suurta itänaapuria johtaa, entä miten hän on vuosien saatossa muuttunut?

Kysyimme asiaa viideltä Venäjällä työskennelleeltä MTV Uutisten kirjeenvaihtajalta.

Outi Parikka työskenteli MTV Uutisissa Venäjään erikoistuneena ulkomaantoimittajana 1990-luvulla. Kirjeenvaihtajana Venäjällä hän vietti neljä vuotta vuosituhannen vaihteessa. Parikan mukaan Vladimir Putin nousi valtaan tuntemattomuudesta.

– Kun Putin yllättäen nousi valtaan, niin kukaan ei tiennyt kuka hän on. Tuolloin hän oli hyvin vaatimaton matalan profiilin mies.

Venäjään liittyviä uutisia 1990-luvun alusta vuoteen 2006 saakka tehnyt ja vuosina 2003-2005 Moskovan kirjeenvaihtajana työskennellyt Anu Kuistiala sanoo Putinin olleen jopa ujon, mutta kuitenkin helposti lähestyttävän oloinen.

– Tapasin Putinin juuri kun hänet oli nimitetty pääministeriksi. Hän hymyili ja vastasi kysymyksiin erittäin hyvin. Jo muutamaa vuotta myöhemmin hän oli kylmempi ja etäisempi. Putinilla oli judokan olemus ja hän hallitsi tilannetta tiedustelumiehen katseellaan.

Kuistiala uskoo muutoksen johtuvat suurvallan johtamisen aiheuttamista paineista.

– Noin ison valtion johtaja ei voi olla pehmeä. Ymmärrän myös sen, että jos on vihattu, vainottu ja pitää koko ajan pelätä henkensä puolesta, niin ihmisestä tulee väkisinkin epäluuloinen.

Kirjeenvaihtajana Venäjällä 2011-2013 toiminut Maarit Uber pitää mahdollisena, että Putin saattoi aluksi esittää roolia.

– Onko Putin muuttunut, vai onko hän valtansa alkuvuosina pystynyt teeskentelemään olevansa muuta kuin mitä hän on, ja onko hän vasta nyt paljastanut todelliset karvansa? On puhuttu paljon, että esimerkiksi Krimin valtaaminen olisi ollut hänen agendallaan jo useita vuosia ja nyt hän näki sopivan tilaisuuden suunnitelman toteuttamiseen. Nämä viimeisen vuoden aikana tapahtuneet asiat liittyvät hänen tarpeeseensa olla mahdollisimman vahva ja suosittu johtaja. Tästä hän on valmis maksamaan kovankin ulkopoliittisen hinnan.

Oikea ajoitus selittää osan Putinin suosiosta

Maarit Uberin mukaan poikkeuksellisen korkeana pysynyt öljyn hinta kannatteli Putinia useamman vuoden.

– Putinin alkuaikoina tekemät talouspoliittiset ratkaisut olivat osittain oikeita, mutta hän ei silti ollut kansalaisten kokeman elintason nousun takana.

Mirja Sipinen on tehnyt Venäjään liittyviä uutisia vuodesta 2002 ja työskennellyt kirjeenvaihtajana vuodesta 2007 vuoteen 2011. Sipinen sanoo maan kohtaamien ongelmien vaikuttaneen hyvin vähän Putinin kansansuosioon.

– Hän on kaikki nämä vuodet onnistunut pitämään talouskasvun hyvällä uralla ja vielä joitain vuosia sitten Putin teki varsin hyvää talouspolitiikkaa. Maa on alkanut rapautua vasta viimeisen viiden vuoden aikana. Normivenäläiset kuitenkin pitävät mahdollisuuksiaan parempina jos he pitävät Putinista kiinni.

Sipinen näkee Putinin itsevarmuuden aivan viimeaikoina hieman karisseen.

– Putin on huomannut, etteivät vanhat konstit enää toimikaan. Mitä uhoavammin ja voimakkaammin hän toimii, niin ruplan kurssi tuntuu reagoivan asiaan negatiivisesti. Myös Ukrainan kriisin poikkeuksellisuus syö itsevarmuutta. Ukraina on niin läheinen kumppani ja veljeskansa, että asialla ei voi vitsailla, ei voi sanoa mitään nasevaa, eikä sillä voi uhota. Venäjä on konfliktissa kaikkein läheisimmän kumppaninsa kanssa ja se on monelle venäläiselle kipeä asia.

Parhaillaan MTV Uutisten kirjeenvaihtajana Moskovassa tilannetta tarkkaileva Iida Tikka sanoo Putinin pitävän haasteista huolimatta tiukasti vallasta kiinni.

– Hän on vanhan koulukunnan kasvatti, joka haluaa rakentaa vahvan ja muita mahtavamman Venäjän. Putinin ulkopolitiikka on voimapolitiikkaa. Suomessa ei ehkä tulla ajatelleeksi, että Putin on rakentanut suosionsa aika populistisilla päätöksillä. Hän on vakuuttava puhuja ja se uppoaa kansan syviin riveihin. Ihmiset haluavat, että maan johdossa on henkilö, joka on rauhallinen ja imagoltaan sellainen, että valtio on hänen käsissään ja hän kyllä hoitaa tilanteen.

Putin on kovan paikan edessä – asema ei silti uhattuna

Maarit Uber ennustaa, että vaikka Putinin suosioluvut ovat edelleen hyvin korkeat, niin tilanne ei säily tällaisena kovin kauan.

– Inflaatio on venäjällä jo lähes kymmenen prosenttia ja varsinkin elintarvikkeet kallistuvat hurjaa vauhtia, eli ihmisten ostovoima pienenee. Asuntolainojen sekä jo valmiiksi kalliiden kulutusluottojen korot ovat nousseet ja tämän vuoksi ihmisillä ei ole lainanottokykyä. Se suitsii osaltaan kulutusta ja vähentää sisämarkkinoiden kysyntää entisestään.

Myös Anu Kuistiala sanoo keskiluokan tyytyväisyyden olevan hyvin tärkeää vallassa pysymisen kannalta.

– Jos hyvä keskiluokkainen elämä on uhattuna, eivätkä rahat riitä elämiseen, niin keskiluokasta tulee tyytymätöntä. Talouskriisiä on vaikea hallita, koska siihen ei pysty suoraan vaikuttamaan. Veikkaan, että nyt Putinilla on oikeasti vakava paikka ja hän joutuu aidosti miettimään miten tilanteessa tulisi edetä.

Iida Tikka muistuttaa myös eläkeläisten tilanteen kurjistuvan Venäjällä entisestään.

– Eläkeläiset ovat olleet pitkään ongelma, sillä heidän köyhyytensä on täällä yleistä. Eläkereformi on antanut odottaa itseään pitkään ja ruplan huono kurssi vain huonontaa tilannetta. Toistaiseksi asiasta on kuitenkin syytetty Dmitri Medvedevin hallitusta ja keskuspankkia.

Mirja Sipinen epäilee Ukrainan olleen Putinille liian iso pala haukattavaksi.

– Kun sen yhdistää öljyn hintaan, talouskriisiin ja poliittisiin vaikutuksiin, niin yhdistelmä on sellainen, ettei kukaan enää hallitse sitä.

Outi Parikka kuitenkin uskoo venäläisten ymmärtävän, että taloustilanteet vaihtelevat. Parikan mukaan he ovat tottuneet epävarmuuteen ja ajattelevat, että vaikeudet kuuluvat elämään.

– Suomessa ei muisteta, minkälainen epäluulo kansalla on aina ollut Venäjän johtajia kohtaan. Toisaalta tavallinen kansa on myös vahvasti sitä mieltä, ettei tilanne muuttuisi paremmaksi miestä vaihtamalla. Venäjä on kova yhteiskunta ja siellä on karaistuneita ihmisiä.

Putin ei anna kenenkään nousta todelliseksi haastajaksi

Maarit Uber sanoo, että Venäjältä ei tällä hetkellä löydy todellista haastajaa presidentille, koska Putin ja hänen lähipiirinsä ovat järjestäneet asian niin.

– Mahdollisen uusien kandidaattien ei yksinkertaisesti anneta nousta esiin. Heidät eliminoidaan haastamalla oikeuteen, estämällä ehdolle asettuminen tai poliittinen eteneminen torpataan vaikkapa oikeuslaitosta väärinkäyttämällä.

Mirja Sipinen on asiasta samoilla linjoilla.

– On vahvojen johtajien klassinen toimintatapa pitää huolta siitä, että alapuolella liian lähellä ei ole ketään. Tässä on se huono puoli, että maan johdosta puuttuvat rautapoliitikot, jotka voisivat oikeasti keksiä lääkkeitä tilanteeseen. Putin on todellisuudessa aika yksin.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.