Mainos

Korkosopu syntyi EU-kokouksen loppumetreillä

EU:n huippukokous Feirassa sai tänään yllättäen aikaan sovun kansainvälisten korkotulojen verotuksesta. Vastaan harannut Itävalta antoi periksi, ja suostui muiden maiden luonnostelemaan kompromissiratkaisuun. Kaikki osapuolet kiistivät jyrkästi, että ratkaisu olisi nivottu yhteen Itävallan vastaisen boikotin purkamisen kanssa.

Viileä tunnelma unionimaiden kesken tuntui lämmenneen tuntuvasti. Puheenjohtajamaa Portugalin pääministeri Antonio Guterres kiitti erityisesti Itävaltaa sen rakentavasta asenteesta neuvotteluissa. Päätöksen toteutuminen on kuitenkin vielä monen mutkan takana.

Itävalta suostui vasta kokouksen viime metreillä muiden hyväksymään tavoitteeseen, että viimeistään yhdeksän vuoden kuluttua siirrytään EU-maiden välillä tietojenvaihtoon perustuvaan järjestelmään. Tämä merkitsee sitä, että EU-maiden pankit ilmoittavat muiden EU-maiden verottajille, mitä korkotuloja näiden kansalaiset ovat saaneet. Suomen verottaja saa siis tiedot suomalaisten korkotuloista automaattisesti, olivatpa rahat talletettuina suomalaiseen tai luxemburgilaiseen pankkiin.

Itävallan perustelujen mukaan sen on mahdotonta heikentää pankkisalaisuuttaan esityksen vaatimalla tavalla. Maassa pelätään, että säästöt valuvat naapurimaa Sveitsiin tai muihin EU:n ulkopuolisiin maihin. Itävalta halusi säilyttää mahdollisuuden periä ulkomaalaisten korkotuloista lähdeveroa Itävallassa. Ratkaisun mahdollisti lausunto, jossa Itävalta toteaa, ettei se perustuslaillisista syistä voi tässä vaiheessa hyväksyä päätöstä luopua pankkisalaisuudestaan ulkomaan asukkaiden osalta. Mutta, koska tietojenvaihto koskee vain muita kuin Itävallan asukkaita, voidaan maan sisällä säilyttää pankkisalaisuus ja lähdeverotus ennallaan.

Hakijamaat ruotuun

Tietojenvaihto aiotaan laajentumisneuvotteluissa viedä myös hakijamaihin; EU-maat aikovat vaatia, että kaikki hakijamaat sitoutuvat tietojen luovutukseen, jotta uusien EU:n jäsenmaiden keskuuteen ei syntyisi veroparatiiseja. Kolmansilla mailla ja alueilla on tärkeä rooli veropäätöksessä.

Ratkaisuun sisältyy, että kahden seuraavan vuoden aikana komissio käy neuvotteluja sellaisten maiden ja alueiden kanssa, joihin EU:sta saattaa valua pääomia. Listassa ovat mukana Kanaalin saaret, Hollannin Antillit, Man-saari sekä EU:n ulkopuoliset maat Yhdysvallat, Sveitsi, Liechtenstein, Monaco ja San Marino. Direktiiviä aletaan siirtymäajan jälkeen panna toimeen, jos näissä neuvotteluissa katsotaan syntyneen tyydyttävä tulos.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö näki aiemmin tässä yhden esityksen keskeisistä heikkouksista; jos yksikin EU-maa katsoo, ettei sopu ole riittävän kattava, voi päätös jäädä tekemättä. Toisin sanoen EU:n kaksitoista vuotta hieroma ratkaisu saattaa kaatua jonkin karibialaisen pikkusaaren haluttomuuteen luovuttaa tietoja EU-maiden verottajille. Suomi ei olisi halunnut jättää tätä takaporttia auki.

Esityksen mukaan yleiseen tietojenvaihtoon siirrytään viimeistään seitsemän vuotta sen jälkeen, kun direktiivin toimeenpanosta on sovittu. Siihen asti Luxemburg ja mahdollisesti muutama muu maa saisivat luvan periä ulkomaan kansalaisten korkotuloista lähdeveroja omaan pussiinsa. Ensimmäisen kahden vuoden siirtymäajan kanssa tämä merkitsee, että tietojenvaihto voisi olla yleisessä käytössä vuonna 2010.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.