Mainos

Kreikka hiertää ja närästää

Antti Aimo-Koivisto

Kreikka aiheuttaa euroja käyttäville maille melkoisia pulimia. Muiden euro-alueen maiden pitäisi päättää, miten ne auttavat tarvittaessa talousongelmissa rypevää Kreikkaan. Sopua on hierottu viime päivinä kiihkeästi, mutta sitä ei tahdo löytyä millään.

EU-maat kokoontuvat tänään Brysseliin huippukokoukseen käsittelemään muita asioita. Mukana ovat myös kaikki 16 euro-maata, ja osa niistä haluaisi järjestää samalla oman tapaamisen koskien Kreikkaa. Eräät euro-maiden johtajat suostuvat kuitenkin tapaamsieeen vain, jos avusta voidaan sopia. Riitaisa ja tulokseton tapaaminen olisi huono viesti markkinoille.

Euron arvo laski eilen alimmilleen kymmeneen kuukauteen. Tämä on yksi tekijä, joka vauhdittaa ratkaisun löytymistä. Etenkin Saksa ajattelee Kreikka-paketista puhuttaessa vain yhtä asiaa: euro-alueen vakautta.

EU-komissio ajaa ratkaisua

EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso sekä taluskomissaari Olli Rehn patistavat euro-maita sopimaan avusta Kreikalle EU-huippukokouksen yhteydessä. Myös Kreikka toivoo vahvasti samaa, ja uhkaa muuten kääntyä Kansainvälisen valuuttarahaston eli IMF:n puoleen.

Kreikka ei ole vielä virallisesti pyytänyt apua muilta euro-mailta. Se haluaa kuitenkin selvät sävelet siitä, miten muut sitä auttavat, ellei se itse selviä. Jo pelkkä konkreettinen, sitova lupaus saattaisi rauhoittaa markkinoita niin palon, että Kreikka pärjäisikin omillaan.

Miksi IMF on nyt "peikko"?

IMF on lainoittanut tämä vuonna muun muassa Latviaa ja Unkaria, jotka kuuluvat EU:hun. Ne eivät kuitenkaan ole euro-maita. Itse asiassa yksikään euro-maa ei ole koskaan joutunut huutamaan IMF:ää apuun. Ja monen euro-maan mielestä se olisi Kreikankin kohdalla aivan liian nöyryyttävää koko euro-alueelle. Nämä maat katsovat Ranskan johdolla, että euro-alueen on kyettävä hoitamaan omat asiansa.

Saksa on kuitenkin taipunut ajatukseen, että Kreikka saisi IMF:ltä osan lainoistaan. Kreikan on selvitäkseen pakko lainata kevään kuluessa 20 miljardia euroa ja koko vuoden aikana peräti 50 miljardia. Koska sen luottamus on alhaalla, vapailla markkinoilla se joutuisi maksamaan korkeita korkoja. Tässä kohdin IMF ja euro-maat voisivat tulla apuun ja lainata sille edullisemmin.

Saksa hankaa tiukimmin vastaan

Kreikan auttaminen on erityisen vastenmielistä euro-alueen suurimmalle maalle eli Saksalle, jolta odotetaan myös suurinta panosta. Saksassa ollaan hyvin tietoisia siitä, että Kreikka on talousvaikeuksissa ihan omasta syystään, ja että se valehteli tilanteestaan EU-maille aivan liian pitkään. Mielipidemittausten mukaan 60% saksalaisista vastustaakin Kreikan auttamista. Maassa on aluevaalit toukokouussa, joten Saksan liittokansleri Angela Merkelin pitää huomioida tämäkin.

Merkel on viestittänyt, että Kreikkaa tulee auttaa vain äärimmäisessä hädässä, viimeisenä mahdollisuutena. Merkel haluaa myös avulle tiukat ehdot, ja hänen kerrotaan haluavat tiukentaa myös euro-alueen perussääntöjä, jotta vastaavaa ei tapahdu uudelleen.

Säännöt kieltävät pelastustoimet

Euro-alueen säännöt itse asiassa kieltävät sen, että euro-ryhmä pelastaisi velkaisen maan. Sääntöä voidaan uitenkin näppärästi kiertää sillä, että yksittäiset euro-maat kuten esimerkiksi Suomi auttaisivat Kreikkaa.

Suomi muistuttaakin, että avun pitää ehdottomasti olla kahdenvälistä ja vapaaehtoista. Suomelle sopii, että IMF osallistuu talkoisiin.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.