Mainos

Maailman johtajat julistavat vakautta Balkanille

Sarajevoon kokoontuneet lähes 40 valtion johtajat ovat hyväksyneet julistuksen Kaakkois-Euroopan vakauden tukemisesta.

Julistuksessa luvattiin tukea demokraattisen hallinnon, talouden ja turvallisuuden kehittämistä, jotta kriisien repimälle alueelle saataisiin aikaan kestävän rauha. Kaksipäiväisen kokouksen puheenjohtajana toimineen presidentti Martti Ahtisaaren mukaan Sarajevossa oli kuultu paljon hyviä puheita - nyt on aika ryhtyä sanoista tekoihin.

Suomella on EU:n puheenjohtajamaana edelleen näkyvä asema Kaakkois-Euroopan vakausprosessin käynnistämisessä. Vakaussopimuksen saksalainen koordinaattori Bodo Hombach raportoi toimintasuunnitelmistaan EU:n ulkoministereille vielä elokuussa.

Pääministeri Paavo Lipposen mukaan Suomen puheenjohtajakaudelle valmistellaan lisäksi EU:n yhteistä Länsi-Balkan -strategiaa, joka on tarkoitus hyväksyä Helsingin huippukokouksessa joulukuussa. Pohdittavaksi tulee myös se, missä tahdissa alueen maat voisivat aikanaan liittyä EU:n jäseniksi. Lipposen mukaan Kaakois-Euroopan vakaussopimuksen myötä on avautunut näköala, että maiden EU-jäsenyys ylipäänsä voisi olla mahdollinen.

Kehityksen haasteet ja hyödyt suuria

Presidentti Ahtisaaren näkyvää roolia kokouksen puheenjohtajana Lipponen suitsutti "ainutlaatuiseksi Suomen historiassa". Ahtisaari toivoi avauspuheenvuorossaan vakaussopimuksesta käännekohtaa, jonka myötä alueen kärsimykset siirtyvät historiaan. Sopimuksen tavoitteena on yhdentää Kaakkois-Eurooppa muuhun Eurooppaan ja laajemminkin kansainvälisiin rakenteisiin.

-Integraation haasteet ovat poikkeuksellisen suuria, mutta niin ovat mahdolliset hyödytkin, Ahtisaari muistutti. Koordinaattori Hombachin mukaan sopimus ei takaa menestystä, mutta tarjoaa siihen mahdollisuuden. Hänen mukaansa Sarajevon kokouksen järjestäminen niin nopeasti ja niin korkeatasoisena on "hyvä enne" vakaussopimuksen toimeenpanon kannalta.

Jugoslaviaa ei kutsuttu


Huippukokouksen loppujulistus oli pääosin valmiina jo hyvissä ajoin. Viime hetkille kiisteltiin tiettävästi vain Jugoslaviaa ja Kosovoa koskevasta kappaleesta. Lopullisessa tekstiasussa Jugoslavian poissaoloa valitetaan, mutta samalla todetaan, että kaikkien osanottajien on noudatettava vakaussopimuksen periaatteita ja tavoitteita. Julistuksessa vedotaan myös Jugoslavian kansaan, jotta se ryhtisi demokraattisiin uudistuksiin maassaan.

Liittotasavallan pienemmän osan, Montenegron, avustamisen mahdollisuuksia aiotaan selvittää jo aiemmin, mutta samaan hengenvetoon luvataan kunnioittaa Jugoslavian rajoja ja alueellista koskemattomuutta. Myös Kosovon nimen perään on lopullisessa tekstissä listätty kirjaimet (FRY, Federal Republic of Yugoslavia) osoittamaan, että tavoitteena on pitää rajat Euroopassa ennallaan. Hombachin mukaan kansainvälinen yhteisö odottaa malttamattomana Jugoslavian demokratisoitumista. Pääministeri Lipposen pitämässä EU:n puheenvuorossa Jugoslavia toivotettiin tulevaisuudessa tervetulleeksi mukaan. Presidentti Milosevicin hallinto on kuitenkin yksin vastuussa maan tämänhetkisestä eristyneisyydestä, Lipponen muistutti.

Pakolaisten paluu ennakkoehto vakaudelle


Huippukokouksen yhteydessä oman tiedotustilaisuutensa pitäneet YK:n edustajat muistuttivat Kaakkois-Euroopan ongelmista. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n apulaisjohtaja Sören Jessen-Petersen iloitsi vakaussopimuksesta. Mutta jos sopimus olisi ollut olemassa jo kahdeksan vuotta sitten, olisi ehkä vältytty viideltä miljoonalta pakolaiselta, joista 1,5 miljoonaa ei ole vieläkään palannut koteihinsa.

-Ilman pakolaisongelman ratkaisemista ei voi löytyä vakautta, Jessen-Petersen totesi. YK:n Balkan-erityislähettiläs Carl Bildt puolestaan muistutti, että alueen maissa tarvitaan perustavaa laatua olevia yhteiskunnallisia muutoksia, ei vain jälleenrakennusta. Näin on erityisesti Serbiassa, joka on alueen ydinvaltio, mutta laajemminkin Kaakkois-Euroopassa. Vaikka presidentti Milosevic katoaisi jo huomenna, se ei riittäisi, Bildt totesi.

Erikoiskoneita liukuhihnalta Sarajevoon

Bosnia-Hertsegovinan televisio välitti aamupäivällä kuvaa Sarajevon lentokentältä, minne korkea-arvoisten vieraiden koneita laskeutui tarkan minuuttiaikataulun tahdittamana. Välillä televisio viihdytti katsojia musiikkivideoilla, presidentti Clintonin saapumisen jälkeen ruutuihin ilmestyi Bruce Springsteen esittämässä takavuosien hittiään "Born in the USA". Turvajärjestelyt olivat perjantaina, jos mahdollista, vieläkin tiukemmat kuin kokouksen ensimmäisenä päivänä. Julkista tai yksityistä liikennettä ei Sarajevon kaduilla näkynyt. Muuten kokousjärjestelyt sujuivat sodan runtelemassa kaupungissa paremmin, kuin monet epäilijät ennen kokousta ennustivat.
(STT)
Kari Lumikeron suora raportti Sarajevosta.
Kari Lumikero raportoin Sarajevon huippukokouksesta.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.