Mainos

Miksi sotilaat jäävät Gotlantiin jo nyt? Suomalaiskapteeni: Saarta kontrolloiva hallitsee myös meri- ja ilmatilaa

Suomesta katsoen Gotlanti on etelässä lähellä manner-Ruotsia, mutta monelle muulle valtiolle se on keskellä Itämerta. Kuka hallitsee isoa saarta, hallitsee ilma- ja merialuetta sen ympärillä, sanoo kapteeni Oscar Lassenius maanpuolustuskorkeakoulusta.

– Ja Gotlannin itäpuolella ovat Baltian maat, hän jatkaa ja muistuttaa, että Gotlanti oli strategisesti tärkeä myös kylmän sodan aikana.

Viro, Latvia ja Liettua kuuluivat tuolloin neuvostotasavaltoina Neuvostoliittoon, nyt maat ovat läntisen sotilasliitto Naton jäsenmaita.

Viime viikolla Ruotsin puolustusvoimat ilmoitti, että Gotlannissa harjoituksissa olevat sotilaat jäävät sinne pysyvästi jo nyt.

Kylmässä sodassa vahvasti puolustettu

Kylman sodan aikana Gotlanti oli vahvasti puolustettu. Ideologisen vastakkainasettelun päättyminen rauhoitti alueen, ja Ruotsi veti vuonna 2005 saarelta pois kaikki sotilaansa. Sinne jäi väin kodinturvajoukkoja.

Ukrainan kriisin myötä ja tilanteen Itämerellä kiristyessä Ruotsi arvioi, että Gotlannin kohdalla sen puolustuksessa oli aukko, Lassenius arvioi. 

Ruotsi päätti viime vuoden keväällä sijoittaa saarelle pysyvän komppanian, eli noin 150 sotilaan, kokoisen joukon. Sen piti jäädä saarelle vuoden 2018 alusta.

Viime viikolla Ruotsin puolustusvoimat kuitenkin ilmoitti sotilaiden jäämisestä saarelle.

Ruotsissa vain ani harva tietää 

Dagens Nyheterin uutinen Ruotsin uudesta ja korotetusta Venäjän uhan arvioista yllätti monet. Uhka-arvion sisältö on vain erittäin harvan tiedossa, edes koko Ruotsin hallitus ei sitä tiedä. 

– On selvää, että tiedustelutietoja ei julkaista, Lassenius toteaa.

Uhka-arviot ovat skenaariopohjaisia. Niissä muun muassa arvioidaan miten, miksi ja kuinka nopeasti tilanne voi muuttua, hän sanoo. 

Dagens Nyheterin mukaan nyt Ruotsin puolustusvoimat pitää kohdistuvaa uhkaa "vähäisenä mahdollisuutena", kun aiemmin se oli "epätodennäköinen".

Asiantuntija: Merkittävä muutos 

Ruotsalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija Wilhelm Agrell pitää määritelmän muutosta merkittävänä.

Hän pohti Dagens Nyheterissä, että epätodennäköinen tarkoittaa muutaman prosentin mahdollisuutta. Vähäinen mahdollisuus voi merkitä sitä, että uhka voi toteutua 15 prosentin todennäköisyydellä. 

– (Itämeri) vaatii yhä huonon tilannekehityksen, että uhka toteutuisi. Ei ole välitöntä uhkaa, mutta tilanne voi muuttua nopeammin, Lassenius arvioi. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.