Mainos

Miltä kuulostaisi idän Interrail Helsingistä Teheraniin? Ratayhteys on jo lähes olemassa

Junamatkafaneille Helsingin rautatieaseman näyttötaulut ovat tylsiä. Kaukaisin pääteasemista on Moskova. Joskus, ehkä siis joskus, laiturilta voisi hypätä Teheranin junaan.

Ajatus kuulostaa ensinäkemältä utopistiselta, mutta periaatteessa Helsingistä jo pääsee junalla Teheraniin – melkein.

– Puuttuva rataosuus on 172 kilometriä Azerbaidzhanin ja Iranin välillä, kertoo tekninen johtaja Markku Nummelin Liikennevirastosta.

Suorasta junayhteydestä puhui Iranin presidentti Hassan Rouhani, joka isännöi tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä tämän kaksipäiväisellä vierailulla Teheraniin. Rouhania tosin saattaa kiinnostaa interreilaajia enemmän tavaraliikenne. 

Raideleveys vaihtuu Iranin rajalla

Puuttuvan kelvon rataosuuden lisäksi yksi kysymys on erilaiset raideleveydet.

Iranissa raideleveys on niin sanottu normaali, Euroopassakin laajasti käytössä oleva leveys, 1435 millimetriä. Azerbaidzhanissa on Neuvostoliiton jäljiltä raideleveys 1520 mm, kuten on Venäjällä. Suomessa leveys on 1524 mm. 

Jos Suomesta lähtisi kohti Teherania, matka taittuisi itänaapurissa valmistetuilla vaunuilla teknisistä syistä. Raideleveyserosta huolimatta meikäläisen raideliikenteen normit ovat muuten eurooppalaiset, Nummelin muistuttaa. 

Venäläisen vaunun raideleveyttä pitäisi siis vaihtaa vain eteläisessä Kaukasiassa Azerbaidzhanin ja Iranin rajalla. Teknisesti se on mahdollista.

Azerit esittelivät moderneja vaunujaan 

Junaliikenne Keski-Aasiassa houkuttelee muutenkin. 

Azerbaidzhanin valtiollinen rautatieyhtiö esitteli äskettäin Berliinissä raideleveyttä vaihtavia vaunuja, joilla on tavoite joskus matkustaa Azerbaidzhanista Georgian kautta Turkkiin. Sveitsiläisyhtiö Stadlerin valmistamat Vaunut sopisivat myös Iraniin, Nummelin kertoo.  

Länsi-Eurooppaa eksoottisemmasta junamatkasta Helsingistä Teheraniin puuttuu vain se 172 kilometriä azerien Astaran ja Iranin Rashtin välillä. Näiden maiden presidentit sopivat rakentamisesta elokuussa Bakussa, osana yli 7 000 kilometrin "Pohjoinen-Etelä"-liikenneväylähanketta, jonka itäisin pää olisi Mumbai Intiassa.

Neuvostoliiton aikaan Azerbaidzhanista oli rataverkkoyhteys Iraniin nykyisen Armenian kautta. Nyt tuo junayhteys on poikki Azerbaidzhanin ja Armenian välillä maiden välisten syvien riitojen takia. 

Kaspianmeren itäpuolella toki kulkee jo ratayhteys, mutta Eurooppaan sitä kautta on pidempi matka.

Suurvaltojen kilpajuoksu ratamarkkinoille 

Idän liikennehankkeet ovat kunnianhimoisia. Siksi ne herättävät myös poliittisia intohimoja. 

Venäjän lisäksi alueen ratahankkeista on enemmän kuin kiinnostunut Kiina. Se onkin esimerkiksi ilmeisen menestyksekkäästi sähköistämässä osaa Iranin raideliikenteestä, ja myy raiteille kiinalaisia vetureja.

Raideyhteydet muualle Persianlahdelle, Afganistaniin, Intiaan, Kiinaan ja Pakistaniin ovat suurten haaveiden ja suunnitelmien kohteina.

Teheranilaisen junaintoilijan näkökulmasta suuntaaminen Helsinkiin ei ole enää välttämättä utopiaa, jos kansainvälinen politiikka ja rahoittajien syvät taskut sen sallivat. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.