Mainos

Naton laajeneminen Balkanilla on viesti Venäjälle

Nato-mielisyys leviää yhä voimakkaammin Balkanilla. Kun Naton ulkoministerikokous hyväksyi tänään Montenegron jäsenyyshakemuksen, jäsenyysjonoon jäivät Makedonia ja Bosnia-Herzegovina. Kroatia ja Albania ovat jo jäseniä. Entisen Jugoslavian maista itään katsoo enää Serbia.

Naton ulkoministerit hyväksyivät tänään Montenegron Naton jäseneksi. Kyseessä on Naton ensimmäinen lisäys sitten vuoden 2009. Montenegron jäsenyys toteutunee ensi vuonna.

Montenegro ei ole ainoa Balkanin maa jota Nato kutsuu, Myös Bosnia-Herzegovina ja Makedonia ovat ilmaisseet halua liittyä läntiseen sotilasliittoon. Albania ja Kroatia ovat Natossa jo valmiiksi.

Balkanin maista itään katsoo vain Venäjän lähiliittolainen Serbia.  

Venäjä on jo osoittanut voimakkaasti mieltään jäsenyyspäätöstä vastaan. Ulkoministeri Sergei Lavrov on nimittänyt päätöstä vastuuttomasti ja provosoivaksi, ja Venäjän duumassa on vaadittu kaiken yhteistyön lopettamista Montenegron kanssa. 

Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaaan päätöksellä ei ole mitään tekemistä Venäjän kanssa, mutta mm. uutistoimisto Reutersin haastattelemat asiantuntiijat uskovat päinvastaista. Naton laajentumista pidetään nimenomaan viestinä Venäjälle. Nato katkaisi yhteistyöhankkeensa Venäjän kanssa viime vuoden huhtikuussa kun Venäjä liitti Krimin itseensä.

Viides artikla on käytännössä kokeilematta

Nato antaa mielellään ymmärtää, että Venäjän toimilla ei ole mitään vaikutusta siihen, kuka pääsee jäseneksi ja kuka ei, mutta käytäntö osoittaa kuitenkin toista.

Georgiaa oli jo alustavasti kaavailtu sekä Naton että EU:n jäseneksi kun Georgian sota syttyi vuonna 2008. Sen jälkeen sotilaliitto on ollut ymmällään, mitä Georgian hakemuksen kanssa pitäisi tehdä. Selvittämättömät aluekiistat Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa sopivat huonosti yhteen uuden sotilasliittoutumisen kanssa.

Kuuluisa viides artikla alleviivaa, että aseellinen hyökkäys yhden jäsenen aluetta vastaan on hyökkäys koko liittoumaa vastaan, joten Georgian jäsenyys altistaisi kaikki maat konfliktille. 

Tosin mielenkiintoista on, että turvatakuut on annettu Naton viidennen artiklan perusteella vain yhden kerran, ja silloinkin varsin erikoisessa tilanteessa: Takuut myönnettiin Yhdysvalloille 911-iskujen jälkeen vuonna 2001. Silloinkaan tuloksena ei ollut varsinainen Nato-johtoinen operaatio, vaan Yhdysvallat käynnisti itse iskut ja keräsi ympärilleen terrorismin vastaisen liittouman Afganistaniin al-Qaidaa vastaan. 

Viidennen artiklan käytännön soveltaminen alueloukkauksen kohdalla on toistaiseksi kokeilematta. Rajakiistojen ratkaiseminen uudessa Nato-maassa olisi arvaamatonta maaperää. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.