Mainos

Natossakin puheista tekoihin on pitkä matka

Yhteisen päätöksenteon vaikeutta Natossa ja jäsenmaiden erilaisia linjoja voi mitata vaikkapa rahalla.

Walesin huippukokouksessa viime vuoden syksyllä jäsenmaat julistivat lopettavansa puolustusmenojen leikkaukset ja tavoittelevansa niiden nostamista kahta prosenttia bruttokansantuotteesta vastaavalle tasolle.  

Tälle tasolle pääseminen vaatisi ponnistuksia Yhdysvaltoja lukuun ottamatta lähes kaikilta Nato-mailta.    

Määrärahojen bkt-tavoite on asetettu kymmenen vuoden päähän, mutta European Leadership Network (ELN) -järjestön hiljattain tekemä alustava selvitys tilanteesta ei vaikuta kovin lupaavalta: tutkituista 14 jäsenmaasta tavoitteeseen yltää tänä vuonna vain pieni Viro.

Menojaan lisäävät myös muun muassa Liettua, Latvia, Puola ja Hollanti, mutta tavoite jää vielä saavuttamatta.  

Huolestuttavinta Naton kannalta on se, että esimerkiksi Britannian, Saksan ja Kanadan kaltaiset suuret jäsenmaat näyttävät kulkevan aivan päinvastaiseen suuntaan ja leikkaavan puolustuksesta.

Talousongelmien kanssa kamppailevassa Ranskassa määrärahat pysyvät jotakuinkin ennallaan.  

Selvityksestä on jätetty pois Naton kuluista kolme neljäsosaa maksava Yhdysvallat, jonka puolustusmenot ovat ja pysyvät reilusti yli kahden prosentin tavoitetason.  

ELN toteaakin, ettei Ukrainan kriisi näytä puheista huolimatta olleen käännekohta turvallisuuspolitiikassa tekojen tasolla.  

-Naton yhtenäisyyden julkisivun takana jäsenmaiden käsitykset uhkasta eroavat huomattavasti ja tämä heijastuu niiden erilaisissa budjettipäätöksissä, ELN päättelee.  

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.