Mainos

Norja: Raskausajan pakkohoito pelastaa huumeäitien lapset

24-vuotias Lena istuu Borgestadin klinikan päivähuoneessa ja katsoo televisiosta olympialaisten ampumahiihtoa.

Samalla hän kutoo vimmaisesti sukanvartta ja jutustelee henkilökunnan kanssa. Tunnelma on vapautunut, ja ilmassa on paljon naurua.

- Ennen kaikki asiat olivat päälaellaan. Elämäni oli aivan sekaisin. Laskuja tuli koko ajan enkä edes tiennyt, missä voisin yöpyä. Olin aivan umpikujasssa.

Lena odottaa jo toista lastaan, ja hän - päinvastoin kuin monet muut päihderiippuvaiset naiset - hakeutui klinikalle vapaaehtoisesti. Muodollisesti hänet on kuitenkin otettu pakkohoitoon, ja aluksi myös häntä koskevat tiukat rajoitukset.

- Teemme kaikkemme, jotta he eivät lähtisi pakoon. Määräyksiä lievennetään kun näemme että heidän riippuvuutensa alkaa hellittää, sanoo Borgestadin osastopäällikkö Ragnhild Lien Myrholt.

Toimintaa jo 16 vuotta

Borgestadin klinikka on ollut toiminnassa vuodesta 1998 lähtien, ja sinä aikana täällä on saanut hoitoa miltei 200 naista. Ragnhild Lien Myrholt on ollut täällä töissä alusta lähtien, ja hän tunnustaa realiteetit.

- Ulkona on varmasti paljon enemmän naisia, joita haluaisimme auttaa. 

Päihdeongelmaisten, raskaana olevien naisten pakkohoito oli Norjassakin kiistelty aihe, mutta lopulta eduskunta Stortinget päätti, että yhteiskunnan on tehtävä kaikkensa sikiön normaalin kehityksen eteen.

Tosin useimmat naiset ovat jo neljännellä tai viidennellä kuukaudella raskaana kun heidät otetaan huostaan. Osa sikiöistä on jo saattanut vaurioitua.

Borgestadin klinikka on Etelä-Norjan talviurheilu- ja vaellusalueella kauniin vuoristomaiseman keskellä. Matkaa Osloon on autolla pari tuntia. Aluetta ympäröi korkea aita, mutta klinikan johto korostaa, että kyseessä ei silti ole vankila.

Rajoituksia vähemmän paranemisen myötä

- Vieroituksen alkuvaiheessa he ovat suljetulla osastolla mutta saavat käydä henkilöstön kanssa ulkoterassilla. Sitten kun he tuntevat olonsa turvalliseksi eivätkä himoitse enää päihteitä, he pääsevät ulos - vaikka kauppaan tai jopa kotilomalle, Ragnhild Lien Myrholt selittää.

Lenan toinen lapsi syntyy alkukesästä, ja hän odottaa vauvaansa innolla.

- Täällä on turvallinen ja hyvä olo. Ei ole huolia - ja on aikaa pohtia omaa tilannettaan.

Lena uskoo että synnytyksen jälkeen hänen elämänsä asettuu viimein oikeille raiteille. Nyt nelivuotias tytär on ollut sijaiskodissa, mutta Lenalla on vakaa aikomus hoitaa jatkossa molemmat lapsensa itse - päihteistä vapaana.

- Äiti saa tyttärensä ja tytär äitinsä takaisin, Lena iloitsee.

Miltei kaikki tulevat äidit haluavat raitistua, päästä huumeriippuvuudesta ja siirtyä normaaliin elämään vauvansa kanssa. Tilastot puhuvat kuitenkin omaa karua kieltään. Puolet pakkohoitoon otetuista naisista ei parane, ja heidän lapsensa on jouduttu ottamaan huostaan joko laitokseen tai sijaiskotiin.

Ragnhild Lien Myrholt ihmettelee, miksi muissa Euroopan maissa ei ole vastaavaa lainsäädäntöä.

- Lain tarkoitus on suojella lasta, ja se tarjoaa valtavan avun myös äidille. Usein he ovat kiitollisia siitä että ovat joutuneet tänne. Se on myös meille ilon asia. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.