Mainos

Nyt se tuli – Espanja pyytää apua

Pelko etenkin Kreikan mahdollisen euroeron vaikutuksista on saanut euroalueen neljänneksi suurimman talouden Espanjan nöyrtymään avunpyyntöön muilta euromailta.

Espanjasta tulee neljäs euromaa, joka pyytää apua talousvaikeuksiinsa. Muut ovat Kreikka, Irlanti ja Portugali.

Espanjan tilanteeseen yritetään saada vakautta ennen Kreikan ensi sunnuntain vaaleja, jotka saattavat sysätä liikkeelle Kreikan eroamisen eurosta. Mahdollisen irtautumisen uhkaavimpana seurauksena on pidetty sitä, että sijoittajat ja tallettajat saattavat alkaa vetäytyä vauhdilla muista heikoista maista, erityisesti Espanjasta.

Euromaiden valtiovarainministereiden puhelinkokouksessa sovittiin illalla, että Espanjalle valmistellaan enimmillään 100 miljardin euron tukipakettia asuntokuplan runtelemien pankkien rahoittamiseen.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut pankkien tarvitsevan uutta pääomaa vähintään 40 miljardia euroa, mutta huomattavasti suurempiakin arvioita on esitetty. Espanjan valtion on toisin sanoen määrä hankkia edelleen rahoituksensa normaalitapaan markkinoilta.

Kokkolassa puhelinkokoukseen osallistunut valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) arvioi Espanjan tarvitsemaa lainasummaa suureksi, mutta sanoi sen olevan kohtuullinen, jos ajattelee että ilman sitä koko Eurooppa ajautuisi kriisiin.

-Olemme vakavien asioiden edessä. Kriisin leviämisen mahdollisuudet ovat suuret, Urpilainen sanoi toimittajille kokouksen jälkeen.

Kokoukseen osallistui myös Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n johtaja Christine Lagarde. IMF:n on määrä valvoa varojen käyttöä.

Avunpyynnön kynnys korkealla

Espanjan on määrä esittää virallinen avunpyyntönsä alkavalla viikolla. Nyt auki jäi vielä muun muassa se, myönnetäänkö laina väliaikaisesta vai pysyvästä kriisirahastosta.

Urpilainen sanoi Suomen tarvitsevan hallituksen linjauksen mukaisesti vakuudet, jos päädytään väliaikaiseen kriisirahastoon.

Tuen vastineeksi Espanjalta odotetaan rahoituslaitostensa uudelleen järjestelyä. Muiden kriisimaiden tavoin säästöohjelmaa ei tule, sillä Espanja on jo säästänyt, ja sen akuutein ongelma ovat pankit.

-Muita talouden uudistuksia kuin rahoitussektoria koskevia ehtoja ei ole, Espanjan valtiovarainministeri Luis de Guindos sanoi.

De Guindosin mukaan kaikki pankit eivät tarvitse apua. Guindos totesi, että 100 miljardin euron laina on ehdoton maksimi.

Espanjan suurin ongelma avun pyytämisessä on ollut pelko siitä, että se joutuu muiden kriisimaiden tavoin EU:n ja IMF:n tiukkaan ohjaukseen ja näiden sanelemalle säästökuurille. Espanja on toivonut, että tukea voitaisiin ikään kuin täsmäruiskuttaa suoraan pankkeihin niin, että valtio voitaisiin ohittaa.

Urpilainen toisti Suomen kannan, jonka mukaan Suomi ei suostu tukemaan pankkeja, vaan avun pyytäjän ja saajan on oltava valtio.

Tuki ohjataankin todennäköisesti Espanjan valtion pankkitukirahastolle, jolloin se on julkista velkaa.

Riittääkö pelkkä pankkituki?

Euroalueen tulevaisuuden kannalta suuri kysymys on, riittääkö Espanjalle pelkkä pankkien tukemiseen tarkoitettu apu. Espanjan valtion ongelmat saada lainaa markkinoilta vaatisivat jo kriisirahastojen kokoon nähden massiivista tukipakettia. Espanjan korot ovat viime kuukausina toistuvasti käyneet tasolla, joka on pidemmän päälle kestämätön.

Vertailun vuoksi Irlannin saama tukipaketti oli noin 85 miljardia euroa, Portugalin 78 ja Kreikan kahden eri ohjelman yhteensä noin 240 miljardia. Espanjan talous on yli tuplasti sen kokoinen kuin koko kolmikon yhteensä

(MTV3 - STT - AFP)

Katso Helena Petäistön juttu (Seitsemän uutiset 9.6.2012)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.