Mainos

Onko tunneli Tallinnaan pian totta vai utopiaa?

Kuvitelkaapa junamatkaa Helsingistä Tallinnaan. Vauhtia olisi 250 kilometriä tunnissa ja matkaan menisi noin puoli tuntia. Tämä voisi olla mahdollista 15-20 vuoden päästä. Teknisesti  tunneli olisi täysin mahdollinen ja toteutuessaan se olisi maailman pisin meritunneli.

Suomen ja Viron välinen tunnelihanke on jälleen noussut esille tulevaisuuden investointina, jolla olisi voimakkaasti taloutta elvyttävä vaikutus. Rail Baltic -radan rakentaminen liittyy kiinteästi hankkeeseen. Junarata  on vahvassa myötätuulessa ja saamassa EU:lta jopa 85 prosentin rahoituksen.

Arvostetun saksalaisen tutkimusyhtiö Spiekermann & Wegenerin parin vuoden takaisen laskelman mukaan tämän yhteishankkeen vaikutus Suomen kansantalouteen olisi 3,3 prosenttia.

Tunneli ja Rail Baltic nopeuttaisivat liikennettä esimerkiksi Suomen ja Saksan välillä kymmeniä tunteja. Vientikustannukset alenisivat, kilpailukyky kasvaisi eivätkä toimitukset olisi enää pelkästään laivaliikenteen varassa.

– Suurin osa Suomen ulkomaankaupasta kuljetetaan laivoilla, koska Suomi on Euroopasta katsoen ikään kuin saari. Osa tavarakuljetuksista on sellaista, mikä olisi parempi kuljettaa nopeasti ja tehokkasti.

– Tunnelin ja Rail Balticin yhdistelmä tarjoaisi Suomen ulkomaankaupalle erittäin hyvän väylän itäiseen Keski-Eurooppaan ja Lähi-itään. Siellä on Suomen kannalta hyviä kasvumarkkinota, toteaa hankkeen strateginen konsultti Esa Nurkka.

Monipuolista hyötyä

Tunnelilla olisi monipuolisia hyötyvaikutuksia ympäristön suojelusta Helsingin ja Tallinan kaksoiskaupunkiin, ulkomaankauppaan ja jopa Lapin kaivosteollisuuteen.

Hyvä esimerkki on Oresundin silta, joka rakennettiin yhdistämään Malmö ja Kööpenhamina. Se siivitti molempien kaupunkien talouden uuteen kasvuun.

Toinen  esimerkki on Englannnin ja Ranskan välinen Eurotunneli, joka rakennettiin vuosina 1986-1994 yksityisellä rahoituksella ja nyt sen bisnes pyörii hyvin.

Eurotunnnelin rakentamisen aikaan lainahanat olivat tiukoilla ja korkotaso oli täysin toisenlainen kuin nykyisin. Tunnelirakentamisen osaaminen on myös kehittynyt huimasti ja Helsingin kaupunki on maanalaisen rakentamisen edelläkävijä koko maailmassa.

Itse tunnelin hinnaksi on arvioitu 4 miljardia euroa. Kokonaiskustannukset liikennejärjestelyineen olisivat arviolta 9-13 miljardia euroa. Vertaillun vuoksi Länsimetron kustannusarvio on runsaat miljardi euroa.

Vastustusta löytyy

Tunnelihankkeella on myös vastustajia. Satamamien ja varustamoiden lisäksi poliitikot pelkäävät ryhtyä ajamaan hanketta, jonka hyödyt konkretisoituisivat vasta seuraaville sukupolville.

Tällä hetkellä hankkeesta vastaavat Suomessa Helsingin kaupunki ja Uudenmaan liitto ja Viron puolella Tallinnan kaupunki ja Harjun maakunta. Näillä toimijoilla on vastuu varsinaisen hankeselvityksen käynnistämisestä lähiaikoina.

Ajatus tunnelihankkeesta kypsyi kesäkuussa 1994. Tunnelihankkeessa alusta asti mukana ollut, nyt jo eläkkeellä oleva virolainen geotekniikan diplomi-insinööri Ago Vilo toteaa, että kysymys on nyt siitä, haluaako Suomi liittyä Euroopan kattavaan huippunopeaan rautatieverkkoon.

-Suomi on Euroopan takanurkassa, katsokaa vaikka karttaa, hän hymähtää.

- Mutta Suomen kollegat ovat sanoneet minulle monta kertaa, että valitettavasti hallituksemme pelkää Venäjää, eivätkä halua tehdä päätöksiä.

Venäjä vastustaa erityisesti Rail Baltic -hanketta poliittisista, kauppapoliittisista ja sotilaspoliittisista syistä. Kaliningradin strateginen sijainti on Venäjälle arka asia. Se haluaa myös jarruttaa Baltian maiden integroitumista vielä tiiviimmin Eurooppaan. Venäjän trolliarmeija tuottaa jatkuvasti kielteistä propagandaa hankketta vastaan.

Myös Baltian maat kiistelevät keskenään investointien allokoinnista. Erityisesti Latvian ja Liettuan rautatieyhtiöt ja satamat eivät halua muutoksia nykymenoon.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.