Mainos

Päätoimittajan kommentti: Trumpista presidentti – faktoista viis, kun tunteet jylläävät

Ehdokas Donald Trump on mennyt. Parrasvaloihin on astunut uusi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.

Voittopuheessaan hän esiintyi jo huomattavan sovittelevaan sävyyn, puhui kansan yhdistämisestä ja kiitteli Hillary Clintonin työtä. Repivän kampanjan törkypuheet eivät enää kuuluneet ohjelmistoon. Trump tavoitteli pehmeämpää sävyä ja valtiomiesmäistä otetta.

Ehkä ne, jotka ovat arvioineet hänen niin sanotusti järkiintyvän presidenttinä ja häntä ympäröivän hallinnon sekä politiikan ammattilaisten pitävän ruodussa, ovat oikeassa.

Yksillä puheilla voitetaan vaalit ja toisilla teoilla presidenttiys. Tätä tietysti sopisi toivoa. Hyvin vähän on kuitenkin faktaa toiveen taustalle.

Mutta faktoistahan ei tämän päivän vaalikampanjoissa juuri perusteta.

Tämä uusi ”totuuden jälkeinen maailma” otti tänään toisen suuren erävoittonsa. Ensimmäinen oli brittien Brexit-äänestys kesällä. Faktoista viis kun tunteet jylläävät.

Analyysien aika tulee myöhemmin, mutta yksi syy Amerikan omaan jytkyyn oli varmasti ne amerikkalaiseen unelmaan omalta kohdaltaan pettyneet valkoiset duunariäänestäjät, jotka kokevat globalisaation ja maailman nykykehityksen jättäneen heidät tyhjän päälle.

"Tosiasia on, että Amerikalla menee hyvin"

Trumpin helppoheikkimäiset lupaukset hiilikaivosten työpaikkojen palauttamisesta, maahanmuuttajien karkottamisesta ja Meksikon rajalle pystytettävästä muurista upposivat syvään maahan. Maalailu Amerikan suuruuden vahvistamisesta oli balsamia työpaikkansa menettäneille.

Silti tosiasia on, että Amerikalla menee hyvin. Paljon paremmin kuin Euroopalla. Työttömyys vähenee ja talous kasvaa.

Suomen ja Euroopan kannalta huolestuttavaa on, jos Trump sittenkin pitää lupauksensa.

Protektionismi, vapaakauppasopimusten vastustus ja kauppasotaa vihjaava Kiinan kovistelu ovat olleet isossa roolissa kampanjan aikana ja jo pitkään Trumpin asialistalla. Yhdysvaltain ja EU:n vapaakauppasopimus tuskin näkee päivänvaloa hänen valtakaudellaan. Pörssit sukeltavat nyt ja talouteen voi tulla pitkäänkin kestävä epävarmuuden aika.

"Suomen kannalta Trump on kysymysmerkki"

Pieni viennistä elävä Suomi joutuu kärsijöiden puolelle.

Ulkopolitikassa Trumpin puheet ovat vielä oudompia joskaan eivät niin täsmällisiä.

Hän on vähätellyt Naton roolia ja vaatinut liittolaisia maksamaan enemmän Yhdysvaltain suojelusta.

Geopoliittisen epävarmuuden ajassa Trumpin heitot siitä, ettei hän automaattisesti puolustaisi Baltian maita, on jännitettä Itämeren alueella lisäävä, ei suinkaan helpottava tieto.

Mutta tapahtuuko todella näin, se on kokonaan toinen juttu. Voittopuheessaan hän oli sovitteleva myös maailman suuntaan ja sanoi ”vaikka Amerikan etu tulee ensin, kunnioitamme myös muita ja haluamme tulla toimeen”.

Suomen kannalta Trump on turvallisuuspolitiikassa ja suhteessa Venäjään täysi kysymysmerkki. Pohjoismaiden ja Baltian on turvauduttava uskoon, että presidentin hallinto toimii ja esimerkiksi Naton kuuluisa 5. artikla nähdään Valkoisessa talossakin vallitsevia olosuhteita vahvistavana voimana.

Ehkä eniten epävarmuutta synnyttää Donald Trumpin persoona ja luonne. Hänen leimaavina piirteinään on nähty kostonhimo ja epämiellyttävä käytös ja spontaanius. Kostonhalu henkilökohtaisena ominaisuutena ei kansainvälisissä suhteissa ole kunniaksi tai hyväksi.

Spontaanius puolestaan vei mieheltä jo Twitterin käyttöoikeuden. Presidentti Obamakin vinoili puolitosissaan, ettei tällaiselle miehelle voi antaa oikeutta ydinasenapin painallukseen.

Tuore ulkopolitiikan vitsi kertookin, että Trumpille annetaan punainen nappi, joka ei johda mihinkään. Ehkä sillä voi sen sijaan tilata muita palveluja.

"Elämme myös outoja aikoja"

Hillary Clintonin ohella näissä vaaleissa hävisivät mielipidemittaukset, jotka jälleen epäonnistuivat ennakoimaan vaalitulosta oikein. Sama on käynyt jo monta kertaa Brexitistä omaan kotikutoiseen jytkyymme.

Joko ei tavoiteta ja osata painottaa kyselyn otoksia oikein tai ihmiset eivät kehtaa sanoa, mitä aikovat äänestää. Vaikka poliittinen korrektius on vaalitaisteluissa tipotiessään, niin kyselyihin vastataan aristellen ja häveten. Populistista pelastajaa äänestetään melkein kuin salaa – itseltäänkin.

Toinen taho, joka voisi katsoa peiliin näiden vaalien jälkeen, on media. Se näyttää vähän joka puolella näkevän maailman kovin paljon eliitin silmin ja myös liputtavan eliitin ehdokkaaksi koettua vaihtoehtoa. Lisääkö se luottamusta mediaan, enpä usko.

Joka tapauksessa Euroopan tulevissa vaaleissa on paljon niitä, jotka ovat tarkkaan katsoneet opit Amerikan vaalitaistelusta ja myös Trumpin menestykselliset syytökset mediasta ja epäilyt sen luotettavuudesta. Hyvä ei meille herkiä jos emme viritä osaamistamme paremmin ja näe ihmisiä, heidän pelkojaan ja hätäänsä oikein. Jos elämme kuplassa, se on rikottava. Mieluummin itse, silloin se tapahtuu hallitummin. Kovapäiset ja harjastukkaiset suomalaisetkaan eivät taida olla vielä omaa läksyään jytkystä oppinut.

Carl Barksin kirjassa Aku ja puhuva koira Donald Duck, Aku Ankka, sanoo: ”Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä”. Niinpä niin.

Elämme myös outoja aikoja. Ymmärrystä toisiimme pitää lisätä, jotta voimme luottavaisena sanoa kuten Scarlett O`Hara amerikkalaisen klassikkoelokuvan Tuulen viemää lopussa: ”Tomorrow is another day”. Huomenna on uusi päivä.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.