Mainos

Pisa-tulos Ruotsissa sokki - jääkylmä suihku hallitukselle

Ruotsin media ruoskii tänään maan koulujärjestelmää eilisen Pisa-tutkimuksen jälkeen. Puhutaan kansallisesta katastrofista, jääkylmästä suihkusta ja opetusministerin painajaisesta. Expressen-lehti peräänkuuluttaa suuronnettomuuden tutkijalautakunnan asettamista.

Pisatutkimus oli toki Suomellekin pettymys, mutta Ruotsille tulokset ovat vakavan itsekriitikin paikka. Oppimistulosten kehitys on ollut Ruotsissa kaikista OECD-maista heikoin.

Suunta on ollut alaspäin vuodesta 2000 lähtien, jolloin ensimmäinen Pisa-tutkimus valmistui. Vielä silloin ruotsalaisoppilaat sijoittuivat kategoriassa "luetun ymmärtäminen" kolmen parhaan maan joukkoon.

Eilinen tutkimus kertoo omaa, karua kieltään: Ruotsin oppilaat ymmärtävät lukemaansa tekstiä niin huonosti, että vain kolme maata sijoittui heidän alapuolelleen.

– Heikennys on voimakas ja vakava, sanoo Ruotsin kouluhallituksen pääjohtaja Anna Ekström.

Heikot oppilaat yhä heikompia

Erityisen huolestuttavaa on poikien oppimistulosten romahdus. Se näkyy myös matematiikassa, jossa tytöt ovat ajaneet poikien ohi. Ongelma on kärjistynyt entisestään heikoimpien oppilaiden kohdalla.

Svenska Dagbladet huomauttaa pääkirjoituksessaan, että Ruotsin täytyy jatkossa asennoitua kuuluvansa opetuksen tasossa samaan ryhmään kuin Meksiko ja Chile.

– Ne ovat ainoat OECD-maat, joiden tulokset ovat huonompia kuin Ruotsin, SvD synkistelee pääkirjoituksessaan.

Talouslehti Dagens Industri muistuttaa Ruotsin koulupolitiikan vanhoista virheistä: koulun rooli demokraattisena kasvattajana syrjäytti uuden tiedon oppimisen, koulutoimen kunnallistaminen lisäsi oppilaiden eriarvoisuutta köyhissä kunnissa ja koulujen yksityistäminen toi alalle kaupallisia, epäpäteviä toimijoita.

Opettajille lisää palkkaa?

Eri tahot pohtivat tänään keinoja tilanteen korjaamiseksi. Opetusministeri, kansanpuolueen puheenjohtaja Jan Björklund on peräänkuuluttanut opettajien aseman vahvistamista luokissa. Ammatista täytyy tehdä myös nykyistä vetovoimaisempi mm. palkkojen huomattavalla kuoppakorotuksella. 

Kouluihin vaaditaan myös lisää kuria ja järjestystä sekä puuttumista oppilaiden perusteettomiin poissaoloihin ja oppitunneilta myöhästymisiin.

Ruotsin koulukeskustelijat huomauttavat, että Suomen opettajakorkeakouluihin hyväksytään vain joka kymmenes hakija, kun taas Ruotsissa jokainen opettajakorkeakouluun haluava pääsee läpi.

Selitys on opettajan ammatin arvostuksen jatkuva heikentyminen. Alitarjonnan seurauksena myös opettajien taso on laskenut.

Koulusta vaalikysymys

Jo nyt on selvää, että koulujärjestelmä nousee keskeiseksi teemaksi ensi syksyn valtiopäivävaaleissa.

Raskaan vastuun kantaa seitsemän vuotta vallassa ollut porvariallianssi, joka lupasi vaalitaistelussa 2006 perusteellisia uudistuksia opetuksen tason parantamiseksi. Allianssin vaalivoitto selittyi osittain koulukeskustelulla.

Sen jälkeen Ruotsin koululaitos on ollut suurten myllerrysten kohteena, mutta ne eivät ole parantaneet oppituloksia. Opetusministeri puolustautuu sanomalla, että aikaa muutoksille on toistaiseksi ollut liian vähän.

Ruotsissa pitkään vallassa olleet sosialidemokraatit vaativat kokoomuslaisen pääministerin Fredrik Reinfeldtin hallitukselta poliittista vastuuta, mutta suuri varjo koulukatastrofista lankeaa myös demareiden ylle.

Vasemmiston valtakaudella koulua ryhdyttiin kehittämään työyhteisöksi, jossa kaikilla olisi kivaa. Lopputulos: juuri kenelläkään ei ole enää kivaa.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.