Mainos

Puoliksi uponnut italialaisristeilijä on vaikea pelastaa

Turun ammattikorkeakoulun laivatekniikan yliopettajja Pentti Häkkinen tutki italialaisen loistoristeilijän onnettomuuskuvia tarkkaan ja huomasi myös laivan peräosassa vaurioita.

– Arvioni on, että tätä risteilijää ei enää korjata liikenteeseen. Kiinnostavaa on, että laivan vasemmalla kyljellä näkyy melko perässä oleva vaurio. Siitä keulaan päin kylki ja jopa esiin työntyvä useita metrejä pitkä evävakaaja ovat täysin ehjiä. Laiva on ennen karille ajoa tai mahdollisesti ensimmäisen pohjakosketuksen jälkeen muuttanut rajusti kurssiaan, Häkkinen analysoi. Häkkisen mukaan sukeltajat löytävät mahdollisesti lisää vuotoja pohjasta.

Evävakaajia käytetään laivoissa yleensä kallistelun estämiseksi. Ruotsinlaivoihin sellaiset vakiintuivat 1970-luvun lopulla ja niitä käytetään nykyisin myös valtameriliikenteen rahtilaivoissakin.

Aalto yliopiston laivahydrodynamiikan professori Jerzy Matusiak arvioi, että nyt puoliksi uponnut italialainen loistoristeilijä Costa Concordia tullaan nostamaan kenties ylös vedestä.

– Se tulee olemaan vaikea operaatio. Se pitäisi nostaa ylös ja kuljettaa telakalle. Uskon, että se todennäköisesti voidaan pelastaa pumppamalla vedet pois ja sulkemalla vuotokohtia. Vaikeaa se tulee kyllä olemaan, pohtii Jerzy Matusiak.

Onnettomuus vaikuttaa alaan

Risteilyalus Costa Concordian onnettomuuden myötä laiva-alalla syynätään turvallisuusmääräyksiä ja onnettomuuden syitä tarkasti läpi. Näin uskovat professori Jerzy Matusiak sekä laivatekniikan yliopettajaPentti Häkkinen. Häkkisen mukaan merionnettomuudet ovat yleensä vauhdittaneet turvallisuusmääräyksiä.

– Onnettomuus tullaan analysoimaan tarkoin. Uskon, että laivojen rakenteisiin ja turvajärjestelmiin saattaa tulla muutama tarkennus tai lisämääräyksiä. Isoja muutoksia ei tämän seurauksena varmaan tapahdu. Turman seurauksena pelastusveneharjoitukset ja tiedottaminen muuttuvat niin ikään, Häkkinen pohtii.

– Tämä tulee vaikuttamaan laiva-alaan, koska tämän kokoluokan onnettomuus tapahtuu onneksi hyvin harvoin ja samalla herättää myös paljon julkisuutta. Alalla kiinnitetään huomiota onnettomuuteen ja muutoksia tulee melko varmasti, toteaa Jerzy Matusiak.

Karille ajo yleistä

Laivaturma sattui myöhään 13. tammikuuta perjantaina illalla, kun suuri loistoristeilijä karahti särkälle Italian länsirannikolla. Risteilyalus Costa Concordialla oli turman tapahtuessa noin 4 200 matkustajaa.

– Laivasuunnittelussa pitää entistä paremmin ottaa huomioon karille ajon mahdollisuus. Karille ajo pitää ottaa huomioon paremmin ohjeistuksissa ja laivan suunnittelussa. Nyt laivojen yhteentörmäys on tunnetumpi onnettomuus, vaikka esimerkiksi Suomessa yleisin onnettomuus vesillä taitaa olla karille ajo, Matusiak huomauttaa.

Laivojen suunnittelussa mietitään aina etukäteen vauriotilanteita. Matusiakin mukaan laivoissa onnettomuustilanteet suunnitellaan yleensä niin, että laivan menettäminen tapahtuu mahdollisimman hitaasti ja hallitusti.

– Nykylaivoissa voi olla myös järjestelmiä, jotka kertovat laivan kunnosta ja antavat ohjeita kapteenille. Järjestelmät mittaavat esimerkiksi vesimääriä ja vaurion laajuutta. Tätä ei tietenkään kaikissa laivoissa ole.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.