Mainos

Ruotsi vahvistaa puolustustaan Venäjän pelossa

Ruotsin porvarihallitus lupaa uusia määrärahoja maanpuolustukseen seuraavalla kymmenvuotiskaudella.

Hallitus on huolissaan Venäjän aktiivisuuden lisääntymisestä Itämerellä, ja aikoo vahvistaa Ruotsin kaikkien aselajien toimintakykyä alueella.

Huolen taustalla on Venäjän viimeaikainen toiminta Ukrainassa, joka on nostattanut vakavia pelkoja myös Ruotsin kyvystä puolustautua Venäjän mahdollisen aggression varalta.

Hallituksen neljän puolueen puheenjohtajat kirjoittavat Dagens Nyheterin mielipidesivulla, että Venäjän menettely Ukrainassa on vahvistanut ja ylittänyt kaikki sen politiikkaa kohtaan tunnetut ennakkopelot. Siksi hallitus peräänkuuluttaa Ruotsin puolustuspolitiikkaan vakautta ja kaukonäköisyyttä, ministerit kirjoittavat.

Ruotsi aikoo jatkossa lisätä läsnäoloaan Itämerellä ja Gotlannissa, joka on tällä hetkellä käytännössä demilitarisoitu. Saarella on vapaaehtoisten kodinturvajoukkojen lisäksi alun toistakymmentä panssarivaunua varastoituina ilman ammattitaitoista miehistöä.

Hallitus lupaa Itämeren alueelle myös maavoimien taisteluharjoituksia samalla kun meri- ja ilmavoimien tilapäistä keskittämistä Gotlantiin tehostetaan. Myös kodinturvajoukkojen taistelukykyä on tarkoitus vahvistaa.

Lisää sukellusveneitä ja hävittäjiä

Fredrik Reinfeldtin hallitusallianssi avaa oven myös kalliille lisähankinnoille meri- ja ilmapuolustukseen. Laivasto saa kaksi uutta sukellusvenettä, ja nykyiset kolme modernisoidaan. Ilmavoimille tilataan Jas Gripen-koneiden uutta 39E-mallia alunperin päätetyn 60 koneen asemesta 70 kappaletta. Myös keskipitkän kantaman ilmatorjuntajärjestelmän hankintaa nopeutetaan.

Investoinnit maksavat vuoteen 2024 mennessä vuositasolla 5,5 miljardia kruunua (noin 600 miljoonaa euroa), ja ne on tarkoitus rahoittaa muun muassa  vähentämällä puolutusvoimien kansainvälistä toimintaa. Todennäköisesti tarkoitus on leikata Ruotsin rauhanturvajoukkojen määrärahoja kansainvälisillä kriisialueilla. Lisäksi muun muassa  ympäristö- ja ydinturvayhteistyötä Venäjän kanssa aiotaan vähentää.

Puoluejohtajien kirjoituksessa ei mainita lainkaan Pohjoismaiden puolustusyhteistyön kehittämistä. Myöskään kysymystä Ruotsin mahdollisesta pyrkimisestä puolustusliitto Naton jäseneksi ei oteta esille. Ruotsin yleinen mielipide on Ukrainan kriisin myötä yhä Nato-vastaisempi - päinvastoin kuin Suomessa.

 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.